Enää 48 % pojista kirjoittaa ylioppilaskirjoituksissa ruotsin.
Opetusministeri haluaa lisää pakkoruotsia lukioihin

31.8.2010

Enää 48 prosenttia pojista kirjoittaa ylioppilaskirjoituksissa ruotsin, kertoo MTV3. Yhteensä kaikista ylioppilaskokelaista ruotsin kirjoittaa 66 prosenttia.

MTV3:n haastattelema opetusministeri Henna Virkkunen (kok.) haluaa lisätä lukioihin pakkoruotsia. Virkkunen perustele lisäämistä sillä, että korkeakouluissa kaikkien on suoritettava ns. virkamiesruotsi. Virkkunen ei kuitenkaan esitä mitään perusteluja sille, miksi virkamiesruotsin tulee olla pakollinen korkeakouluissa.

Virkamiesruotsi tuli yliopistoihin pakolliseksi vasta 1980-luvulla, vaikka tätä ennen ruotsinkielisillä oli Suomessa samat kielelliset oikeudet, ruotsinkielisiä oli nykyistä enemmän ja ruotsin tarve työelämässä oli vähintään sama kuin nykyään. Virkamiesruotsi on myös ristiriidassa yliopistojen tehtävien kanssa. Yliopisto on tieteellistä tutkimusta tekevä ja korkeinta tieteellistä opetusta antava laitos, ei viranomainen. Yliopistojen tehtävänä on edistää vapaata tutkimusta sekä tieteellistä ja taiteellista sivistystä. Yliopistoilla on itsehallinto, jolla turvataan tieteen, taiteen ja ylimmän opetuksen vapaus.

MTV3 Kymmenen Uutiset 29.8.2010: Vähemmistö pojista kirjoittaa ruotsin

MTV3 Huomenta Suomi 30.8.2010: Opetusministeri Virkkusen haastattelu

MTV3:n verkkoyleisö antaa täysteilauksen pakkoruotsille

Kokoomuksen puoluekokous äänesti pakkoruotsin pois – puoluejohto valehtelee

21.6.2010

Kokoomuksen puoluekokoukselle 2010 jätettiin viisi aloitetta koskien ruotsin kielen asemaa. Yksi aloitteista koski korkeakoulujen kielikiintiöitä ja neljä koulujen pakkoruotsia. Aloitukset erosivat ratkaisevasti toisistaan, koska näin testattiin puolueen kantaa ruotsin asemaan. Koulujen pakkoruotsia koskevista aloitteista äänestettiin puoluekokouksessa kahdesta seuraavasta aloitteesta.

Aloite nro 104: "Ruotsin kieli on tehtävä vapaaehtoiseksi oppiaineeksi kaikilla koulutustasoilla ja ns. virkamiesruotsin vaatimuksesta luovuttava."

Edellisen aloitteen voi tulkita siten, että kouluissa olisi vain yksi pakollinen kieli. Puoluekokous hylkäsi tämän aloitteen.

Aloite nro 106, jonka kokoomuksen puoluekokous hyväksyi:

"Edellä olevan perusteella Riihimäen Kansalliset Kokoomusnuoret ry esittää, että hyväksyessään tämän aloitteen puoluekokous velvoittaa kokoomuksen puoluehallituksen ja kehottaa ministeriryhmää sekä eduskuntaryhmää toimimaan siten, että peruskoulun ja toisen asteen kaksi pakollista kieltä voisi itse valita eri vaihtoehtojen joukosta ja toisen kotimaisen pakollisuus poistetaan."

Edellistä aloitetta ei voi tulkita siten, että kouluissa olisi vain yksi pakollinen kieli. Puoluekokous hyväksyi tämän aloitteen.

Muiden muassa ministerit Jyrki Katainen ja Henna Virkkunen ovat väittäneet julkisuudessa, että kaksi edellistä päätöstä ovat ristiriidassa keskenään ja näin asia voidaan tulkita siten, että puolukokous hyväksyi pakkoruotsin. Kuten jokainen voi todeta, päätökset eivät ole ristiriidassa keskenään. Hyväksyessään aloitteen nro 106, puoluekokous hyväksyi sen, että ruotsi säilyy kansalliskielenä ja peruskouluissa, lukioissa ja ammattikouluissa säilyy kaksi pakollista kieltä, mutta oppilas voi itse valita nämä kaksi kieltä. Ehdotus on sama, jota EK on ehdottanut ja jota Pakkoruotsi.net ajaa.

Kokoomuksen puoluejohto ei vain jätä noudattamatta puoluekokouksen päätöstä, vaan valehtelee julkisuudessa kansalle kirkkain silmin päätöksestä sekä toimii suoraan demokratian vastaisesti.

Ministeri Jyrki Kataisen julkilausuma puoluekokouksen päätöksestä

Kokoomuksen puoluekokouksen 2010 aloitteet (pdf, 2,0 Mt). Aloitteet ruotsin asemasta sekä puoluehallituksen vastaukset aloitteisiin ovat sivuilla 141 - 145.

EK: Työelämässä tarvitaan yhä useampia kieliä

20.6.2010

Elinkeinoelämän keskusliitto EK julkaisi 1.6. henkilöstö- ja koulutustiedustelunsa 2009. Ruotsin kielen tarve on vähentynyt työelämässä.

Työelämässä tarvitaan yhä useampia kieliä - EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelu 2009 (pdf)

Opetushallituksen tuntijakotyöryhmä jätti esityksenä opetusministeriölle 1.6.

19.6.2010

Ehdotuksen mukaan A1-kielen (1. pakollinen kieli) opiskelu alkaisi viimeistään 2. luokalta. B1-kielen (2. pakollinen kieli eli suomenkielisille pakkoruotsi) opiskelu alkaisi viimeistään 6. luokalta. Opetuksen järjestäjän tulisi tarjota vähintään kolmea vaihtoehtoa A1-kieleksi, joista yhden tulisi olla "toinen kotimainen". Kielestä tulisi järjestää opetusta, jos kielen valitsee vähintään 10 oppilasta.

Opetusministeriön tiedote

Työryhmän ehdotus

Tuntijakotyöryhmän puheenjohtajana toimi Opetushallituksen pääjohtaja Timo Lankinen, joka kuuluu Svenska nu -verkoston valtuuskuntaan.

EK muuttaisi ruotsin valinnaiseksi kieleksi

4.3.2010

Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) koulutusjohtajan Markku Koposen mukaan on aika luopua pakollisesta ruotsista. Koposen mukaan pakkoruotsi on tulppa monipuolisemman kielitaidon hankkimiselle, sillä harva kykenee opiskelemaan koulussa kolmea vierasta kieltä. Englannin opiskelu taas on perusteltua, sillä englanti on maailmankieli

Lue koko EK:n kannanotto

Perusopetuksen sisältöä uudistetaan

Opetushallitus: Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistaminen

Suomen Kuvalehti: Uusi peruskoulun tuntijako määrittää, miten Suomessa menestyy

Suomen Kuvalehti: Opetushallituksen pääjohtaja: Ruotsin kieli pysyy perusopetuksessa

Opetushallituksen pääjohtaja Timo Lankinen sanoo haluavansa pitää ruotsin perusopetuksessa perustellen sitä kansallisen kielen roolin lisäksi "pohjoismaisuudella" ja sillä, että minkä tahansa kielen opiskelu auttaa oppimaan muita kieliä. Kyseessä on sanahelinä.
– Kansallinen rooli on subjektiivinen näkemys ja vaikka ruotsia haluttaisiin ylläpitää kansallisena kielenä, ei ylläpito kuulu koululaisille vaan valtiolle, eli valtion viranomaisille sekä valtion tukemille yhteisöille.
– Jos pakkoruotsia voidaan perustella pohjoismaisuudella, voidaan muita kieliä perustella vielä laajemmalla alueella: eurooppalaisuudella tai jopa maailmanlaajuisuudella.
– Opetushallituksen pääjohtaja Timo Lankinen toteaa, että minkä tahansa kielen opiskelu auttaa oppimaan muita kieliä. Kielen ei siis tarvitse olla ruotsi, mutta ennen kaikkea mitään kieltä ei opetella muiden kielten takia.

Pakkoruotsi.netin ylläpito esitti sähköpostitse edelliset vastaväittämät Timo Lankiselle. Lankinen on kuitannut viestin vastaanotetuksi, mutta ei ole vastannut mitään. Jos Timo Lankinen pystyisi kumoamaan vastaväittämät, hän olisi varmasti vastannut. Suomessa johtavien virkamiesten ja poliitikkojen ei tarvitse perustella kantojaan kansalle, vaan omat asenteet ajetaan mielivaltaisesti läpi lainsäädäntöön ja jopa pakotetaan kansalle, minkä todistaa hyvin pakkoruotsin olemassaolo.