11.11.2010

A2 Teema Pakkoruotsi-ilta

A2 Teema Pakkoruotsi-ilta: Keskustelu

A2 Teema Pakkoruotsi-ilta YouTubessa

31.8.2010

En�� 48 prosenttia pojista kirjoittaa ylioppilaskirjoituksissa ruotsin, kertoo MTV3. Yhteens� kaikista ylioppilaskokelaista ruotsin kirjoittaa 66 prosenttia.

MTV3:n haastattelema opetusministeri Henna Virkkunen (kok.) haluaa lis�t� lukioihin pakkoruotsia. Virkkunen perustele lis��mist� sill�, ett� korkeakouluissa kaikkien on suoritettava ns. virkamiesruotsi. Virkkunen ei kuitenkaan esit� mit��n perusteluja sille, miksi virkamiesruotsin tulee olla pakollinen korkeakouluissa.

Virkamiesruotsi tuli yliopistoihin pakolliseksi vasta 1980-luvulla, vaikka t�t� ennen ruotsinkielisill� oli Suomessa samat kielelliset oikeudet, ruotsinkielisi� oli nykyist� enemm�n ja ruotsin tarve ty�el�m�ss� oli v�hint��n sama kuin nyky��n. Virkamiesruotsi on my�s ristiriidassa yliopistojen teht�vien kanssa. Yliopisto on tieteellist� tutkimusta tekev� ja korkeinta tieteellist� opetusta antava laitos, ei viranomainen. Yliopistojen teht�v�n� on edist�� vapaata tutkimusta sek� tieteellist� ja taiteellista sivistyst�. Yliopistoilla on itsehallinto, jolla turvataan tieteen, taiteen ja ylimm�n opetuksen vapaus.

MTV3 Kymmenen Uutiset 29.8.2010: V�hemmist� pojista kirjoittaa ruotsin

MTV3 Huomenta Suomi 30.8.2010: Opetusministeri Virkkusen haastattelu

Lukiolaisten liitto: Pakollisuus ei ole l��ke ruotsin ep�suosioon

MTV3:n verkkoyleis� antaa t�ysteilauksen pakkoruotsille

Kokoomuksen puoluekokous ��nesti pakkoruotsin pois – puoluejohto valehtelee

21.6.2010

Kokoomuksen puoluekokoukselle 2010 j�tettiin viisi aloitetta koskien ruotsin kielen asemaa. Yksi aloitteista koski korkeakoulujen kielikiinti�it� ja nelj� koulujen pakkoruotsia. Aloitukset erosivat ratkaisevasti toisistaan, koska n�in testattiin puolueen kantaa ruotsin asemaan. Koulujen pakkoruotsia koskevista aloitteista ��nestettiin puoluekokouksessa kahdesta seuraavasta aloitteesta.

Aloite nro 104: "Ruotsin kieli on teht�v� vapaaehtoiseksi oppiaineeksi kaikilla koulutustasoilla ja ns. virkamiesruotsin vaatimuksesta luovuttava."

Edellisen aloitteen voi tulkita siten, ett� kouluissa olisi vain yksi pakollinen kieli. Puoluekokous hylk�si t�m�n aloitteen.

Aloite nro 106, jonka kokoomuksen puoluekokous hyv�ksyi:

"Edell� olevan perusteella Riihim�en Kansalliset Kokoomusnuoret ry esitt��, ett� hyv�ksyess��n t�m�n aloitteen puoluekokous velvoittaa kokoomuksen puoluehallituksen ja kehottaa ministeriryhm�� sek� eduskuntaryhm�� toimimaan siten, ett� peruskoulun ja toisen asteen kaksi pakollista kielt� voisi itse valita eri vaihtoehtojen joukosta ja toisen kotimaisen pakollisuus poistetaan."

Edellist� aloitetta ei voi tulkita siten, ett� kouluissa olisi vain yksi pakollinen kieli. Puoluekokous hyv�ksyi t�m�n aloitteen.

Muiden muassa ministerit Jyrki Katainen ja Henna Virkkunen ovat v�itt�neet julkisuudessa, ett� kaksi edellist� p��t�st� ovat ristiriidassa kesken��n ja n�in asia voidaan tulkita siten, ett� puolukokous hyv�ksyi pakkoruotsin. Kuten jokainen voi todeta, p��t�kset eiv�t ole ristiriidassa kesken��n. Hyv�ksyess��n aloitteen nro 106, puoluekokous hyv�ksyi sen, ett� ruotsi s�ilyy kansalliskielen� ja peruskouluissa, lukioissa ja ammattikouluissa s�ilyy kaksi pakollista kielt�, mutta oppilas voi itse valita n�m� kaksi kielt�. Ehdotus on sama, jota EK on ehdottanut ja jota Pakkoruotsi.net ajaa.

Kokoomuksen puoluejohto ei vain j�t� noudattamatta puoluekokouksen p��t�st�, vaan valehtelee julkisuudessa kansalle kirkkain silmin p��t�ksest� sek� toimii suoraan demokratian vastaisesti.

Ministeri Jyrki Kataisen julkilausuma puoluekokouksen p��t�ksest�

Kokoomuksen puoluekokouksen 2010 aloitteet (pdf, 2,0 Mt). Aloitteet ruotsin asemasta sek� puoluehallituksen vastaukset aloitteisiin ovat sivuilla 141 - 145.

EK: Ty�el�m�ss� tarvitaan yh� useampia kieli�

20.6.2010

Elinkeinoel�m�n keskusliitto EK julkaisi 1.6. henkil�st�- ja koulutustiedustelunsa 2009. Ruotsin kielen tarve on v�hentynyt ty�el�m�ss�.

Ty�el�m�ss� tarvitaan yh� useampia kieli� - EK:n henkil�st�- ja koulutustiedustelu 2009 (pdf)

Opetushallituksen tuntijakoty�ryhm� j�tti esityksen� opetusministeri�lle 1.6.

19.6.2010

Ehdotuksen mukaan A1-kielen (1. pakollinen kieli) opiskelu alkaisi viimeist��n 2. luokalta. B1-kielen (2. pakollinen kieli eli suomenkielisille pakkoruotsi) opiskelu alkaisi viimeist��n 6. luokalta. Opetuksen j�rjest�j�n tulisi tarjota v�hint��n kolmea vaihtoehtoa A1-kieleksi, joista yhden tulisi olla "toinen kotimainen". Kielest� tulisi j�rjest�� opetusta, jos kielen valitsee v�hint��n 10 oppilasta.

Opetusministeri�n tiedote

Ty�ryhm�n ehdotus

Tuntijakoty�ryhm�n puheenjohtajana toimi Opetushallituksen p��johtaja Timo Lankinen, joka kuuluu Svenska nu -verkoston valtuuskuntaan.

EK muuttaisi ruotsin valinnaiseksi kieleksi

4.3.2010

Elinkeinoel�m�n keskusliiton (EK) koulutusjohtajan Markku Koposen mukaan on aika luopua pakollisesta ruotsista. Koposen mukaan pakkoruotsi on tulppa monipuolisemman kielitaidon hankkimiselle, sill� harva kykenee opiskelemaan koulussa kolmea vierasta kielt�. Englannin opiskelu taas on perusteltua, sill� englanti on maailmankieli

Lue koko EK:n kannanotto

Perusopetuksen sis�lt�� uudistetaan

Opetushallitus: Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistaminen

Suomen Kuvalehti: Uusi peruskoulun tuntijako m��ritt��, miten Suomessa menestyy

Suomen Kuvalehti: Opetushallituksen p��johtaja: Ruotsin kieli pysyy perusopetuksessa

Opetushallituksen p��johtaja Timo Lankinen sanoo haluavansa pit�� ruotsin perusopetuksessa perustellen sit� kansallisen kielen roolin lis�ksi "pohjoismaisuudella" ja sill�, ett� mink� tahansa kielen opiskelu auttaa oppimaan muita kieli�. Kyseess� on sanahelin�.
– Kansallinen rooli on subjektiivinen n�kemys ja vaikka ruotsia haluttaisiin yll�pit�� kansallisena kielen�, ei yll�pito kuulu koululaisille vaan valtiolle, eli valtion viranomaisille sek� valtion tukemille yhteis�ille.
– Jos pakkoruotsia voidaan perustella pohjoismaisuudella, voidaan muita kieli� perustella viel� laajemmalla alueella: eurooppalaisuudella tai jopa maailmanlaajuisuudella.
– Opetushallituksen p��johtaja Timo Lankinen toteaa, ett� mink� tahansa kielen opiskelu auttaa oppimaan muita kieli�. Kielen ei siis tarvitse olla ruotsi, mutta ennen kaikkea mit��n kielt� ei opetella muiden kielten takia.

Pakkoruotsi.netin yll�pito esitti s�hk�postitse edelliset vastav�itt�m�t Timo Lankiselle. Lankinen on kuitannut viestin vastaanotetuksi, mutta ei ole vastannut mit��n. Jos Timo Lankinen pystyisi kumoamaan vastav�itt�m�t, h�n olisi varmasti vastannut. Suomessa johtavien virkamiesten ja poliitikkojen ei tarvitse perustella kantojaan kansalle, vaan omat asenteet ajetaan mielivaltaisesti l�pi lains��d�nt��n ja jopa pakotetaan kansalle, mink� todistaa hyvin pakkoruotsin olemassaolo.