5.12.2008

Suomen lukiolaisten liitto ehdottaa toisen kotimainen pakollisuudesta luopumista. Lukiolaisten Liiton liittokokouksessa linjaus, jonka mukaan lukiolaisella pitää olla halutessaan mahdollisuus opiskella toisen kotimaisen kielen tilalla jotain toista kieltä. Lukiolaisten Liiton mukaan myös peruskoulussa oppilaalla tulisi olla mahdollisuus valita B-kieleksi toisen kotimaisen kielen tilalla jokin toinen kieli. Lukiolaisten liitto ehdottaa lisäksi, että ylioppilastutkinnossa suoritettu toisen kotimaisen kielen koe riittäisi osoitukseksi valtion virkamiehelle asetettujen kielitaitovaatimusten hallitsemisesta.

5.12.2008

Opetusministeri Sari Sarkomaa (kok.) pitää yksipuolisia kielivalintoja vakavana uhkana Suomen kilpailukyvylle maailmassa.

Tästäkin huolimatta Sarkomaa on ilmoittanut, että nyikyinen hallitus ei tule koskemaan ruotsin kielen asemaan kouluissa.

3.12.2008

Rkp palauttaisi ruotsin pakolliseksi aineeksi ylioppilaskirjoituksiin. Opetusministeriö on sitoutunut arvioimaan tilannetta vuonna 2010. Rkp:n puoluesihteeri Ulla Achrénin mukaan tämä on liian myöhään. Achrén muistuttaa Ylen uutisesta, jonka mukaan virkamiesruotsin pakollisuus yllättää monet lukioista korkeakouluihin siirtyvät opiskelijat.

3.12.2008

Sipoota hallinnut Rkp menettää vuosikausia kestäneen valta-asemansa. Muut puolueet ovat liittoutuneet Rkp:tä vastaan. Rkp on edelleen suurin puolue, mutta Kokoomuksen, Yhteinen Sipoomme -ryhmän, Keskustan, Sdp:n ja Perussuomalaisten liittoumalla on enemmistö uudessa valtuustossa.

28.7.2008

Lukiolaisen ei tarvitse enää suorittaa yksittäisen aineen kursseja, jos hän pystyy kokeella todistamaan osaamisensa oppiaineessa. Näin ehdotetaan hallituksen lukiolain muutosselvityksessä. Laki astuisi voimaan vuoden 2009 alussa.

9.6.2008

Uudenmaan Kokoomusnuoret on tehnyt aloitteen ruotsin kielen muuttamisesta kouluissa vapaaehtoiseksi kieleksi. Kokoomuksen puoluehallitus kuitenkin esittää, että puoluekokous hylkäisi aloitteen. Kokoomuksen puoluehallitus käyttää hylkäävässä kannassaan väittämiä, jotka voi tiivistää seuraaviin kohtiin:

– Jos ruotsi muutetaan kouluissa valinnaiseksi kieleksi, luovutaan samalla ruotsin asemasta virallisena kielenä.

– Ottaen huomioon perustuslain turvan koskien molempia kansalliskieliä, on perusteltua molempien kotimaisten kielten opiskelu ja osaaminen koko maan kattavasti.

Väittämät eivät pidä paikkaansa. Vaikka ruotsi muutettaisiin kouluissa valinnaiseksi kieleksi, ruotsin asema virallisena kielenä säilyisi, sillä virallisen kielen aseman ruotsin kielelle antavat perustuslaki sekä kielilaki, ei koululainsäädäntö. Molempien "kotimaisten kielten" opiskelu ja osaaminen koko maan kattavasti ei ole perusteltua, sillä suurin osa suomenkielisistä ei tarvitse – tai ei tarvitsisi, jos palveluja ruotsin kielellä vain rationalisoitaisiin – työssään ruotsia.

2.6.2008

MTV3 uutisoi 1.6., että ylioppilaista 96 prosenttia kirjoitti A-kielenä englannin. MTV3 on leikannut pois seuraavan haastattelupätkän Kymmenen uutisista sekä netissä olevista uutispätkistä. Haastattelupätkä näkyy ainoastaan Seitsemän uutisissa 1.6.

Kari Hanninen, rehtori, Tampereen klassinen lukio:
”Tietysti, sillä se englantihan on valtakieli - - jokaisen täytyy englantia osata, mutta kyllä jokaisen täytyisi vähintään toinen vieras kielikin välttävästi edes hallita – enkä tarkoita siinä nyt tätä ruotsia.”

2.6.2008

Tuomareiden pakkoruotsia lisätään käräjäoikeusuudistuksen myötä. Poliisien pakkoruotsia lisättiin lailla vuonna 2004 ja pakkoruotsi lisääntyy käynnissä olevan poliisihallinnon uudistuksen myötä. Rajavartijoiden pakkoruotsia koulutuksessa on lisätty. Tullin työntekijöiden pakkoruotsia lisättiin toukokuussa 2008 voimaan tulleella asetuksella.

Pakkoruotsi tarkoittaa näissä tapauksissa pakkoruotsin lisäämistä koulutuksessa sekä virkojen ruotsin taidon vaatimusten lisääntymistä, kun yksikielisistä hallintoalueista tulee uudistusten myötä kaksikielisiä.

Sen sijaan, että esim. käräjäoikeuksissa suomen- ja ruotsinkieliset palvelut eriytettäisiin toisistaan, vaaditaan kaikilta suomenkielisiltä tuomareilta myös yksikielisesti suomenkielissä tuomioistuimissa tyydyttäväruotsin kielen ymmärtämisen taito ja tyydyttävä suullinen taito. Käytännön tasolla harva em. ammattiryhmiin kuuluvista työntekijöistä kuitenkaan tarvitsee ruotsia.

Resursseja ja veronmaksajien rahoja tuhlataan, jotta Suomi pysyisi suomenkielisille suunnatun pakkoruotsin avulla keinotekoisesti kaksikielisenä.

2.6.2008
Päivitetty 19.6.

Vaasan käräjäoikeudesta tulee työkieleltään ruotsinkielinen, vaikka hoidettavista asioista 80 prosenttia on suomenkielisiä.

2.6.2008

Åbo Akademilla ei ole varaa järjestää suomenkielistä linjaa harjoituskoulunsa luokille 1 – 6.

Suomalaisilla veronmaksajilla on kuitenkin poliitikkojen mielestä varaa maksaa pakkoruotsin kustannukset.

2.6.2008

Nuorten Pohjoismaiden neuvosto käyttää nykyään työkielenään englantia pohjoismaisten kielten sijasta.

”Pohjoismaisen yhteistyön tulee olla avointa kaikille yksilöille Pohjoismaissa, se ei saa olla eksklusiivinen seura skandinaavisia kieliä puhuville”, neuvosto totesi englanninkielisessä lausunnossaan.

2.6.2008

Jos vieraskielisten määrän kasvu jatkuu nykyisen kaltaisena ja ruotsinkielisten säilyy ennallaan, vieraskielisten määrä ylittää vuoteen 2015 mennessä koko Varsinais-Suomessa ruotsinkielisten määrän, kuten Turussa on jo nyt tilanne.

2.6.2008

Ahvenanmaalla olisi täydet taloudelliset edellytykset itsenäistyä, mutta se ei olisi maakunnan taloudellisten etujen mukaista.

21.3.2008

Suomen Lukiolaisten Liitto (SLL) esittää, että toisen kotimaisen kielen ylioppilaskoe muutettaisiin vastaamaan valtionhallinnon virallista kielitutkintoa, eli korkeakoulujen nk. virkamiesruotsia. Virkamiesruotsin voisi kuitenkin jatkossakin suorittaa halutessaan yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa, mikäli ei kirjoita ruotsia ylioppilastutkinnossa. Ruotsin kielen heikot oppimistulokset ovat SLL:n mukaan nousseet viime aikoina jälleen esille. Motivaatio-ongelmia ratkaistaan SLL:n mukaan parhaiten porkkanoilla.

5.3.2008

Oikeusministeri Tuija Brax ehdottaa, että kaksikielisissä käräjäoikeuksissa ruotsin kielen asemaa asioimiskielenä parannetaan erillisillä kieliosastoilla sekä tuomareille ja muulle henkilökunnalle asetettavilla kielitaitovaatimuksilla. Käräjäoikeuksissa turvataan riittävä määrä erinomaisen ruotsin kielen taidon omaavaa henkilökunta ja samalla kehitetään uusia "kielikylpyvirkoja" suomenkielisille tuomareille erinomaisen ruotsin kielen taidon hankkimiseksi.

12.2.2008

Pula venäjänkielentaitoisesta työvoimasta pahenee, kertoo Ylen uutiset. Tuoreen selvityksen mukaan joka neljäs itäsuomalainen yritys olisi valmis palkkaamaan heti lisää venäjän osaajia, jos heitä vain olisi tarjolla.

9.2.2008

Opetusministeriö on hylännyt pohjoiskarjalalaisen Tohmajärven kunnan tekemän esityksen muuttaa ruotsin kieli valinnaiseksi peruskoulun 7. luokalla. Tohmäjärven kunnan tavoitteena on ollut tehdä tilaa venäjän kielen opinnoille. Tohmajärven kunta olisi kokeillut ruotsin kielen vaihtamista venäjän kieleen yläluokkien ensimmäisenä kielenä.

9.2.2008

Näin uutisoi Helsingin Sanomat Talous-osiossaan 8.2. Stockmann-konserni osti viime vuoden lopulla ruotsalaisen Lindexin, jonka seurauksena yhtiön johtoryhmän kieleksi vaihdettiin, ei ruotsi, vaan englanti.

5.2.2008

Svenska nu -verkosto on lähettänyt helsinkiläisperheille kirjeen, jossa kehotetaan, että lapset valitsisivat peruskoulussa ensimmäiseksi kielekseen ruotsin englannin sijasta. Kirjeessä sanotaan muiden muassa:
"Englannin osaaminen ei enää ole kilpailuvaltti, sillä sitä osaavat kaikki. Lapsellenne on mahdollisuus valita toisin ja aloittaa ruotsin kielen opiskelu varhain. Ruotsin kieli on enemmän kuin toinen kotimainen kieli, se toimii siltana muihin Pohjoismaihin ja tukee pohjoismaista identiteettiä."

Englantia osataan maailmalla parhaiten ja näin ollen englannin taitoa tarvitaan työelämässä eniten. Tämä tekee englannista nimenomaan kilpailuvaltin Suomelle ja jokaiselle yksilölle työmarkkinoilla, toisin kuin Svenksa nu:n kirjeessä sanotaan. Kieltä "toinen kotimainen" ei ole olemassa muualla kuin papereissa. Miksi jotain kieltä kannattaisi opiskella vain sen takia, että poliitikot ovat päättäneet antaa kielelle erilaisia nimityksiä? Ruotsin kieli toimii huonosti siltana muihin Pohjoismaihin, sillä ruotsia opetellut suomenkielinen ei yleensä ymmärrä mm. tanskaa. Englanti onkin vähitellen vakiintumassa yhteispohjoismaiseksi kommunikointikieleksi.

Mikä on "pohjoismainen identiteetti" ja miksi suomalaisten pitäisi omata "pohjoismainen identiteetti"? Miksi suomalainen identiteetti ei kelpaa Svenska nu:lle? Svenska nu:n yhtenä tarkoituksena näyttää olevan suomalaisten, suomen kielen tai suomalaisen identiteetin halventaminen. Jos Suomi on osa Pohjoismaita, on myös suomen kieli osa "pohjoismaista identiteettiä". Lisäksi pohjoismainen yhteistyö on menettämässä merkitystään suhteessa EU-yhteistyöhön, ja EU-maissa hyödyllisismmät kielet ovat tutkitusti englanti, ranska ja saksa.

Suomessa on noin 290 000 ruotsia puhuvaa jo valmiina, eli ns. suomenruotsalaiset. Ruotsin kieli ei täten ole suomenkieliselle yksilölle varsinainen kilpailuvaltti työmarkkinoilla, ei varsinkaan tulevaisuudessa, vaan kilpailuvaltteja englannin rinnalla ovat etenkin venäjä, saksa ja ranska.

Pakkoruotsi.net kannattaa kielten vapaata valintaa eli niiden, jotka ruotsia haluavat lukea, tulee saada lukea ruotsia. Svenska nu sen sijaan tuskin kannattaa kielten vapaata valintaa. Miksiköhän ei? Jos ruotsi on kilpailuvaltti, silloinhan oppilaat valitsisivat ruotsin myös vapaaehtoisesti. Ehkäpä Svenska nu -verkostoa hirvittääkin ajatus, että suomalaiset saisivat valita ihmisoikeuksien mukaisesti itse identiteettinsä "pohjoismaisen identiteetin" pakottamisen sijasta.

11.1.2008

Näin otsikoi Opettaja-lehti 1/2008. Suomessa on enää kaksi kaupunkia, Helsinki ja Lahti, joissa on mahdollista valita A-kieleksi mikä tahansa seuraavista viidestä kielestä: englanti, ruotsi, saksa, venäjä tai ranska.

Muissa koluissa opetusta eri kielistä ei järjestetä, koska opetusryhmiä ei saada täyteen.

”Selitykseksi (kielten opiskelun vähenemiseen) on maailmalla tarjottu nykysukupolven pyrkimystä päästä opinnoistaan mahdollisimman helpolla. Kieltenopiskelu teettää kyllä työtä, mutta on hyvä muistaa, että kieli ei ole vain kieli. Oheistuotteena saa aina muun muassa kulttuurien tuntemusta ja yleissivistystä, (Raija) Airio toteaa.”

9.1.2008

Kun Sammatti liittyy kuntauudistuksen myötä vuoden 2009 alussa Lohjaan, tulee Sammatissa suomenkielisten tienviittojen rinnalle ruotsinkieliset tienviitat. Sammatissa asuu joidenkin lähteiden mukaan viisitoista ruotsinkielistä. Lohjalaisista taas vain 4,2 prosenttilla eli noin 1 500 henkilöllä on äidinkielenä ruotsi.