Helsingin Sanomat sulki Kestoaiheet-foorumin

Helsingin Sanomien tiedote asiasta

Keskustelu HS:n foorumilla junnasi paikallaan, koska HS:n ylläpito julkaisi jatkuvasti epäasiallisia keskustelun aloituksia, joista pystyi jo etukäteen arvaamaan, että aloitus ei johda asialliseen keskusteluun. Pakkoruotsi.net lähetti jo jokin aika sitten HS:n foorumin ylläpidolle palautteen, jossa arveltiin ylläpidon julkaisevan tarkoituksella epäasiallisia keskustelun aloituksia, jotta HS saisi jonkin tekosyyn sulkea foorumi.

Uppsalan kaupunki on kieltänyt suomen kielen puhumisen

Lue koko juttu YLEn uutisista

Valtioneuvosto linjasi koulutuksen kehittämisen

Valtioneuvoston koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2007 – 2012

Kiinan kieltä myös Tampereelle

Tamperelainen-lehti 8.12.07

Panaman kouluihin pakkokiina

BBC:n uutinen

Suomen- ja ruotsinkielisten koulutusrakenne

Lähde: Tilastokeskus: Väestön koulutusrakenne 2006

Suomi24.fi kielipolitiikka-keskustelu suljettiin

Kielellisten oikeuksien seminaari

Tuija Braxin puhe Kielellisten oikeuksien seminaarissa

Milloin koululainsäädännössämme alkaa näkyä selvä jako yksilön oikeuksien ja viranomaisen velvollisuuksien välillä?

Opetusministeri Sari Sarkomaa ei kyennyt antamaan perusteluja ruotsin pakollisuudelle

Kielivalinnan puolesta -adressi

Opetusministeri Sari Sarkomaa (kok.) antoi vastauksensa asiassa Vuoksenniskan koulun vanhempaintoimikunnalle 29.8.2007.

Opetusministeri Sari Sarkomaan vastaus (rtf-tiedosto)

Vuoksenniskan koulun vanhempaintoimikunta lähetti seuraavan vastineen opetusministeri Sarkomaan kirjeeseen 28.9.2007.

Vastine opetusministeri Sari Sarkomaalle (rtf-tiedosto)

Opetusministeri Sari Sarkomaa: Ruotsin kielen asemaan ei puututa

Rkp yrittää kaksikielistää kuntaliitoksissa suunnitteilla olevat kunnat

14.10.2007

Perniössä vierailemassa ollut Rkp:n puheenjohtaja Stefan Wallin ehdotti, että suur-Salo anoisi vapaaehtoista kaksikielisyyttä Lohjan tapaan.

Lue mielipidekirjoitus Turun Sanomista

Pohjoismainen yhteistyö

13.10.2007

Suomen perinteiset yhteistyökumppanit Ruotsi ja Tanska yrittävät torpata eteläsuomalaisten maanviljelijöiden kansallisen 141-maataloustuen. Jos Suomea ei lepytellä, saattaa pohjoismaisessa yhteistyössä koittaa aiempaa viileämpi aikakausi, kirjoittaa Helsingin Sanomat 11.10.

"Pohjoismaiset kumppanit ovat tehneet parhaansa lyödäkseen kapuloita Suomen rattaisiin. Myyräntyö on jatkunut EU:ssa jo pitkään. Yksi syy on tanskalaisten ja ruotsalaisten halu päästä Suomen elintarvikemarkkinoille. 'Sain tietää kesällä komission suunnalta, että Ruotsista lobataan (Suomea vastaan)', maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila (kesk) kertoi Helsingin Sanomille torstaina."

Lue Helsingin Sanomien uutinen: Ruotsi ja Tanska kampittavat maatalouden 141-tukea

Maahanmuuttajat ajavat suomenruotsalaisten ohi

11.10.2007

Näin otsikoi Helsingin Uutiset 5.10. Helsingissä ruotsinkielisiä on 6,1 %, maahanmuuttajia on 8,2 %. Vantaalla ruotsinkielisiä on 3,1 %, maahanmuuttajia on 6,7 %. Espoossa on vielä toistaiseksi ruotsinkielisiä (8,5 %) enemmän kuin maahanmuuttajia (6,7 %).

Helsingin Uutiset kirjoittaa: "Silti matkaa on siihen, että maahanmuuttajien palveluihin satsattaisiin yhtä antaumuksella ja jopa suuremmalla panoksella kuin ruotsinkielisten palveluihin. Ajatus hätkähdyttää, mutta tosiasiat puhuvat puolestaan. Ei tarvitse olla kummoinen ennustaja väittäessään, että ruotsinkielisten osuus väestöstä jatkaa yhä vähenemistään ja vieraskielisten kasvaa."

Maahanmuuttajat pääsivät tenttaamaan pääministeri Matti Vanhasta, kun hän teki vierailun kulttuurikeskus Caisaan Helsingissä. Jotkut kysyjät ihmettelivät, miksi työelämässä vaaditaan sekä suomen että ruotsin taitoa. Monien maahanmuuttajien mielestä kahden kielen opettelu on kohtuuttoman työlästä.

Aloite pois rasisteilta

11.10.2007

Näin otsikoi Vihreä Lanka 39/07 Vihreän liiton valtuuskunnnan kokouksesta. Ali Qassimin ja Tapio Laakson mielestä virkamiesruotsin vaatiminen työtä hakevalta maahanmuuttajalta on kohtuutonta.

Qassim vaati julkisen sektorin virkojen kielitaitovaatimusten lieventämistä, mihin monet Vihreiden valtuuskunnan jäsenet yhtyivät. Etenkin virkamiesruotsin vaatimista maahanmuuttajilta pidettiin kohtuuttomana.

Tapio Laakso on Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liiton eli ViNOn puhenjohtaja. Ali Qassim on European Network Against Racismin, Enarin, Suomen-osaston puheenjohtaja.

Kuopion Pelastusopistosta ei valmistu riittävästi ruotsia osaavia

11.10.2007

Turun sanomat kirjoitti 27.9., että Kuopion Pelastusopistosta ei valmistu riittävästi ruotsia osaavia hätäkeskuspäivystäjiä ja tämä voi uhata saaristolaisten turvallisuutta. Varsinais-Suomen hätäkeskuksen johtaja Juha-Veli Frantti totesi TS:ssa 2003 (Turussa hätäkeskus osaa auttaa vain kahdella kotimaan kielellä, TS 12.7.2003), että hätäkeskukseen tulevista puheluista vain pieni osa on muita kuin suomenkielisiä.

Tärkein kieli suomen jälkeen on kaikissa oppilaitoksissa englanti, ja muiden kielten kuin ruotsin tarve lisääntyy Suomessa jatkuvasti maahanmuuttajien myötä. Jokaisella on oikeus saada apua äidinkieleen katsomatta.

Jos ruotsin opetusta Pelastusopistossa lisätään, miten käy englannin, venäjän ja saksan osaamisen? Näitä kieliä, ja monia muita, tarvitaan ainakin pääkaupunkiseudulla, mutta yksi henkilö ei voi osata kaikkia kieliä.

Ongelmaan ei ole ratkaisu pakollisen ruotsin lisääminen suomenkielisille vaan ruotsinkielisten ohjaaminen erilaisin keinoin aloille, joissa on pulaa ruotsintaitoisista. Esimerkiksi Suomen kauppatieteellisestä koulutuksesta on noin 18 prosenttia ruotsinkielistä koulutusta, vaikka ruotsinkielisiä on vain 5,6 prosenttia. Ruotsinkielistä akateemista koulutusta voidaan vähentää ja vastaavasti lisätä opiskelupaikkoja suorittavan työn palvelualoilla, joissa on pulaa ruotsintaitoisista työntekijöistä. Pelastusopiston kohdalla tämä ehkä vaatisi yksikön perustamista Uudellemaalle, Turunmaalle tai Pohjamaalle, mutta olisi demokraattisempaa kuin pakollinen ruotsi suomenkielisille.

Tämä periaate tulisi koskea luonnollisesti kaikkia maamme oppilaitoksia ja kaikkea koulutusta.

Päivystäjien riittämätön kielitaito voi uhata saaristolaisten turvallisuutta

Turussa hätäkeskus osaa auttaa vain kahdella kotimaan kielellä

Euroopan kielipäivää vietetään 26.9.

26.9.2007

"Euroopan kielten teemapäivää vietetään 26. syyskuuta, jolloin juhlitaan Euroopan monikielisyyttä ja muistutetaan kielten oppimisen tärkeydestä ja hauskuudesta.
Euroopan neuvoston aloitteesta perustetun teemapäivän tavoitteena on saada eurooppalaiset tiedostamaan kielitaidon tärkeys. Kielitaito avaa mahdollisuudet opiskella ja työskennellä toisessa maassa ja auttaa meitä ymmärtämään muiden maiden erityisiä kulttuuripiirteitä.
Kielipäivä kannustaa eurooppalaisia elinikäiseen kieltenoppimiseen: koskaan ei ole liian vanha parantamaan kielitaitojaan tai opiskelemaan uuden kielen. Euroopan komission tavoitteena on, että jokainen eurooppalainen osaisi vähintään kahta vierasta kieltä. Tavoitteeseen yltää tällä hetkellä eurooppalaisista 28 prosenttia ja suomalaisista 47 prosenttia.
Vuodesta 2001 vietetyn kielipäivän tarkoituksena on myös tuoda esiin rikasta kulttuuriperintöä, joka ilmenee Euroopan eri kielissä – muissakin kuin EU:n 23 virallisessa kielessä. "

Lähde: Eurooppa-tiedotus: Kielitaito avaa ovia - Euroopan kielipäivää vietetään 26.9.

Monikielisyys kunniaan!

Englanti ei riitä Euroopan kielitaidoksi

26.9.2007

Turun Sanomat kirjoittaa 23.9. kulttuuri-sivullaan, että vaikka englantia puhutaan maailmanlaajuisesti, englannin kielen taito ei riitä globaaleilla markkinoilla.

"Vaikka englantia puhutaan kaikkialla, se ei yksin riitä. Nyt tarvitaan mandariinikiinaa, mutta myös espanjaa ja venäjää. Jos aiemmin kielten Top Ten -listalla oli pääasiassa eurooppalaisia kieliä, tilanne on nyt aivan toinen. Ilman laajaa kielitaitoa ei voi voittaa bisneksessä, brittijohtaja (Peter Mathews) muistutti."

"Jos vaikkapa kiinalainen yritys haluaa tehdä kauppaa Espanjassa ja tarjoaa täsmälleen samat asiat kuin puolalainen firma, mutta vain kiinalainen osaa sujuvasti espanjaa, kumman luulette tänään saavan kaupan, kysyi Mathews, jonka oma vastaus ei jäänyt epäselväksi."

Turun Sanomat: Englanti ei riitä Euroopan kielitaidoksi

Ylioppilaskirjoituksissa vähän muiden kuin englannin ja ruotsin kirjoittajia

20.9.2007

Syksyn ylioppilastutkintoon on ilmoittautunut kaikkiaan noin 36 400 kokelasta. Heistä pitkän saksan kirjoittaa 491, pitkän ranskan 109, pitkän venäjän 154 ja pitkän espanjan 24 kokelasta.

Lyhyen saksan kirjoittaa 900, lyhyen ranskan 372, lyhyen venäjän 87, lyhyen espanjan 232, ja lyhyen italian 74 kokelasta.

Pitkän englannin kirjoittaa 15 349 ja lyhyen englannin 349 kokelasta. Pitkän ruotsin kirjoittaa 1 154 ja keskipitkän ruotsin 10 762 kokelasta.

Lähde: www.ylioppilastutkinto.fi

Tarvituimpien kielten kirjoittajat yhteensä:
englanti 15 698
ruotsi 11 916
saksa 1391
ranska 481
espanja 256
venäjä 241
italia 74

Esimerkiksi ranskan kielen, joka on eurobarometrin mukaan toiseksi hyödyllisin kieli EU-maissa englannin jälkeen, kirjoittajia on vain 4 % ruotsin kirjoittajista. Saksan kielen, joka on eurobarometrin mukaan toiseksi käytetyin kieli EU-maissa englannin jälkeen, kirjoittajia on vain
12 % ruotsin kirjoittajista.

Venäjä, Venäjä, Venäjä

18.9.2007

Venäjä on Suomelle mahdollisuus, kirjoittaa Kalle Isokallio 17.9. Iltalehdessä. Venäjällä on satakuusikymmentätuhatta sellaista henkilöä, jotka tienaavat vuodessa yli miljoona dollaria eli enemmän kuin Nokian toimitusjohtaja Kallasvuo.

Ennusteiden mukaan keskituloisten määrä tuplaantuu Venäjällä seuraavan kahden vuoden aikana, eli itärajan takana nousee keskituloisten kastiin uusia palkansaajia kolme kertaa Suomen väkiluvun verran. Luulisi valtiovallan kaikin tavoin kannustavan ja edesauttavan suomalaisia yrityksiä hyödyntämään tuota valtavan nopeasti kasvavaa kulutuskysyntää rajan takana, Isokallio kirjoittaa.

Iltalehti

Opetusministeri: Ruotsin kielen asemaan ei muutosta

14.9.2007

Opetusministeri Sari Sarkomaan (kok.) erityisavustaja Laura Rissanen sanoo sanomalehti Karjalaisessa, ettei ruotsin kielen asemaan tehdä muutoksia tällä hallituskaudella.

Karjalainen: Venäjä halutaan ruotsin rinnalle

Rissanen ei esitä uutisessa mitään perusteluja opetusministerin päätökselle olla esitämättä muutoksia ruotsin kielen asemaan. Syyksi onkin epäilty Rkp:n kanssa tehtyjä lehmänkauppoja hallituksessa.

Rkp:n ainoa missio on päästä hallitukseen. Hallitukseen Rkp pääsee sen takia, koska tiedetään, että se ei vastusta mitään hallituksen ajamia asioita - paitsi muutoksia ruotsin kielen asemaan. Jos ruotsin kielen asemaa koskevia muutoksia tehdään, vastustaa Rkp asiaa, jos ei muuten niin sen takia, että se voi hyvityksenä vaatia hallitukselta sen, että pakkoruotsia ei poisteta kouluista. Tällä hetkellä ruotsin kielen asemaan on tulossa muutos poliisipiiriuudistuksessa, jonka toteutumisen jälkeen Suomessa ei ole ruotsinkielistä poliisipiiriä.

Uusi kirja Suomen kielipolitiikasta

29.8.2007

Agricolan lapset
Kirjoittaja: Marja Leena Lempinen

Kirjoittaja on tehnyt yli 30 vuotta kestäneen uran kieltenopettajana ja on huolestunut opiskeltavien kielten niukoista valintamahdollisuuksista.

Kirja bod.fi-sivustolla

Digi-TV siirtää FST:n ohjelmia

29.8.2007

Analogisten TV-lähetysten loppuminen 1.9.2007 siirtää FST:n tuottamia ohjelmia FST:n omalle kanavalle FST5.

YLE TV2 maanantai 27.8.2007
18.30 FST:n ohjelmaa
19.00 FST:n ohjelmaa
19.25 FST:n ohjelmaa
19.30 FST:n ohjelmaa
19.35 FST:n ohjelmaa
20.00 FST:n ohjelmaa
20.20 FST:n ohjelmaa
20.25 FST:n ohjelmaa
20.55 FST:n ohjelmaa
21.50 Tv-uutiset, sää ja urheilu
22.05 FST:n ohjelmaa
22.10 FST:n ohjelmaa
23.00 FST:n ohjelmaa

YLE TV2 maanantai 3.9.2007
18:25 Melukylän lapset
18:50 Tv-uutiset
19:00 Alueellinen uutislähetys
19:10 Urheiluruutu
19:15 Kakkosen syyssää
19:20 Muuttohaukantie
19:50 Makujen matkassa: Kylie Kwong
20:20 Yrttikoulu
20:25 Vaaralliset kuskit
20:55 Comedy Inc.
21:20 Hullu juttu
21:50 Tv-uutiset, sää ja urheilu
22:05 Robin Hood
22:50 Hädän hetkellä

Valinnaisuuden lisääminen vähentäisi erityisopetuksen tarvetta

27.8.2007

Suomen kuntaliitto haluaisi lisätä tuntuvasti oppilaan mahdollisuuksia tehdä valintoja peruskoulun opinnoissaan, kirjoittaa Helsingin Sanomat 8.8.2007. Kuntaliitto lisäisi tuntijakoon valinnaisuutta, jotta oppilas voisi tehdä valintoja oman kiinnostuksensa ja osaamisensa mukaan. Tämä olisi liiton mukaan tehokas keino vähentää siirtoja erityisopetukseen.

Viime vuonna erityisopetukseen siirrettiin 44 000 oppilasta eli noin kahdeksan prosenttia peruskoululaisista. Teoreettiset ja kaikille pakolliset oppiaineet painottuvat nykyisessä tuntijaossa. Tuntijako määrää, kuinka monta tuntia kutakin oppiainetta on opiskeltava. Valinnaisia kieliä sekä taito- ja taideaineita mahtuu aikaisempaa vähemmän lukujärjestykseen.

Myös lukiossa Kuntaliitto vähentäisi pakollisten ja syventävien kurssien määrää. Se toisi parannusta tavoitteeseen, jonka mukaan lukio tulisi suorittaa kolmessa vuodessa.

Helsingin Sanomat

Ruotsissa kielletään suomen puhuminen

27.8.2007

Ruotsissa, naisten 3. divisioonan ottelussa Haaparanta vs. Trångfors, ottelun tuomari kielsi suomen puhumisen. Jos kieltoa rikottiin, keltainen kortti heilahti. Jotkut Haaparannan pelaajista ovat Suomen puolelta eivätkä osaa ruotsia.

Lue Verkkouutisen uutinen

Otakantaa.fi -keskustelussa uus- ja ulkosuomalaisuudesta valtaosa aiheista käsitteli kieltä

24.7.2007

"Edellä esitetty osoittaa, että itsenäisyyden 90-vuotisjuhlavuonna on otettava vakavasti kansalaisten toive ja halu keskustella menneistä, nykyisistä ja tulevista Suomen kielipolitiikan perusteista ja niiden toteuttamisesta ja toteutumisesta."

Lue koko OPM:n tiedote: Otakantaa.fi -kansalaiskeskustelu uus- ja ulkosuomalaisuudesta

KIEPO-projekti olikin poliittinen projekti

27.6.2007

KIEPO-projektin tarkoitus oli esittää opetusministeriölle ja muille kielikoulutuksen asiantuntijoille suosituksia ja toimenpide-ehdotuksia siitä, miten maamme kielikoulutusta tulisi uudistaa vastaamaan nykypäivän ja tulevaisuuden tarpeita ja tavoitteita. KIEPO-projektin loppuraportti luovutettiin opetusministeriölle 26.4.2007.

Keskeinen lähtökohta projektissa oli Suomen kielikoulutuspolitiikan pohdinta, koska suomalaisten kielitaito on hyvin nopeasti kaventumassa. Kouluissa englantia ja ruotsia opettelevat kaikki, mutta esimerkiksi saksan, ranskan ja venäjän opiskelijoiden määrä on vuoden 2000 jälkeen supistunut noin kolmanneksella.

KIEPO-projektin keskeinen lähtökohta oli näin ollen kansallisen kielivarannon monipuolistaminen so. suomalaisten kielitaidon monipuolistaminen. KIEPO-projektin kotisivulla todetaan kuitenkin, että lainsäädäntö asetti reunaehtoja KIEPO-projektin kieliohjelman vaihtoehdoille ja että esitetyt vaihtoehdot ovat kielilain mukaisia:

”Myös nykyinen lainsäädäntö asettaa tiettyjä reunaehtoja kieliohjelman vaihtoehdoille. Esitetyt vaihtoehdot ovat perustuslain ja kielilain mukaisia.”

KIEPO-projektin kieliohjelman vaihtoehdot eivät siis ole projektin tavoitteen mukaisia vaan nykyisen kielilainsäädännön mukaisia.

KIEPO-projektin ehdottamasta viidestä kieliohjelmavaihtoehdosta kolme (A, B, E) ei lisääkään käytännössä muiden kielten kuin ruotsin osaamista – tai ainakin etupäässä vain ruotsin osaamista – ja neljäskin (C) lisää vain ruotsin ja venäjän osaamista. Kuitenkin KIEPO-projekti toteaa itse, että Suomi tarvitsisi myös saksan, ranskan, espanjan ym. kielten osaajia.

KIEPO-projekti olikin siis – tai siitä tuli jossain vaiheessa – poliittinen projekti, joka on tehnyt ehdotuksensa koulujen kieliohjelmavaihtoehdoiksi nykyisten epätasa-arvoisten kielipoliittisten päätösten pohjalta eikä sen pohjalta, mikä oli KIEPO-projektin tarkoitus: suomalaisten kielitaidon monipuolistaminen.

KIEPO-projektin jäsenet

KIEPO-projektin kieliohjelmavaihtoehdot (ilman aikuiskoulutusta, PDF-tiedosto)

Kielivalinnan puolesta -adressi luovutettiin opetusministeriölle

3.6.2007

Opetusministeriö vastaanotti 1.6. noin 1 900 nimeä sisältävän adressin ruotsin pakko-opiskelun poistamiseksi. Adressin luovutti Vuoksenniskan koulun vanhempaintoimikunnan edustajat Imatralta. Luovutustilaisuudessa oli mukana lisäksi jäseniä Vapaa Kielivalinta -yhdistyksestä. Helmikuussa perustetun yhdistyksen puheenjohtaja professori Ilmari Rostila peräänkuuluttaa kieliasiassa rakentavaa keskustelua.

Etelä-Saimaan uutinen

Vapaa Kielivalinta ry:n kotisivu

Uusi kirja Suomen kielipolitiikasta

25.5.2007

Pilot-kustannus on julkaissut kirjan Virtuaalivaltion varjossa. Kirjan kirjoittaja on Jari Helispuro.

Kirjan esittely Pilot-kustannuksen nettisivulla:

"Kun 5 prosentin ruotsinkielisellä väestömäärällä yritetään peittää koko 95-prosenttisesti suomenkielinen Suomi, tuloksena on farssi, jota suomalaiset ovat joutuneet seuraamaan silmät puolittain ummessa. Eihän kukaan käytä sängyn päiväpeitteenäkään lahnaverkkoa! Maksumiehen rooliin kyllästyneenä on kansa kerännyt tosiasioita, joita perinteinen media ei kovinkaan innokkaasti halua levittää. Internet on suonut mahdollisuuden tuoda julki mitä uskomattomampia asioita. Näistä muutamia on tässä kirjassa. Avaa kannet ja lue, miksi Suomen kielipolitiikka on kirjoittajan – tavallisen kadunmiehen ja veronmaksajan silmin – enemmistöä loukkaava. Myös julkinen kunnioitus kieltämme ja aitoa suomalaisuutta kohtaan puuttuu, mutta löytyykö siihen lääkkeet tästä teoksesta?"

Pilot-kustannus: Virtuaalivaltion varjossa

Ylläpidetäänkö ruotsin kielen asemaa Suomessa korruptiolla?

5.5.2007

Kaksikielistä Suomea puoltava säätiö Stiftelse för det tvåspråkiga Finland on TV-nyttin mukaan antanut Rkp:lle satojatuhansia euroja. Avustus kattoi suurimman osan Rkp:n vaalikampanjan kuluista eduskuntavaaleissa.
Rekisteritietojen mukaan säätiön perustivat kuusi vuotta sitten teollisuudessa vaikuttava Stig Gustavson, Rkp:n entinen puheenjohtaja Christoffer Taxell ja ruotsinkielisen kirjallisuusseuran toimitusjohtaja Henry Wiklund.
Rkp:n puheenjohtaja Stefan Wallinin mielestä hänen ei tarvitse tietää, ketkä rahoittavat Rkp:tä.
Korruptiota vastustavan Transparency Finland -järjestön varapuheenjohtaja Antti Pihlajamäki on hämmästynyt siitä, ettei poliittinen puolue tunne sen toiminnan rahoittajia. Hänen mielestään myös äänestäjien tulisi tietää, mistä rahat tulevat.
Säätiörekisteristä löytyy säätiön selvitys vuodelta 2005. Sen mukaan säätiö sai lahjoituksia 800 000 euron verran ja jakoi avustuksia 600 000 euroa. Tietoja ei ole siitä, mistä lahjoitukset tulivat tai mihin rahat menivät.
STT

KIEPO-projektin loppuraportti luovutettiin opetusministeriölle

27.4.2007

KIEPO-projektin loppuraportti on luovutettu opetusministeriölle 26.4.

KIEPO-projektin loppuraportin tiivistelmä (PDF)

Loppuraportin tiivistelmän kieliohjelmavaihtoehdot (sivut 50-52) helpommin luettavassa muodossa ja ilman aikuiskoulutusta (PDF)

KIEPO-projektin tiedotustilaisuuden materiaali (PDF)

KIEPO-projektin lehdistötiedote (PDF)

Mikä KIEPO-projekti?

KIEPO-projektin raportti ei lähde puhtaalta pöydältä, vaan raportti on asenteellinen. Raportissa esimerkiksi lukee (ehdotus A): "asennoitumis- ja motivaatio-ongelmat ruotsia kohtaan mahdollisesti vähenisivät." Raporttissa ei kuitenkaan selitetä, minkä takia juuri ruotsin kieltä kohtaan asenteiden tulisi kohentua. Raportissa käytetään myös termiä "toinen kotimainen", vaikka tämä termi on poliittinen päätös. Raportissa lukee myös: "Kansalliskielten osaaminen on niin ikään tärkeää." Kenelle? KIEPO-projekti ei ole lähtenyt puhtaalta pöydältä, vaan käyttää ehdotustensa pohjana nykyistä kielilainsäädäntöä ikään kuin lainsäädäntöä ei voitaisi muuttaa. Koska KIEPO ei ottanut kantaa parhaasta vaihtoehdosta, vaan antoi useita vaihtoehtoja, tekee KIEPO koulujen kielivalinnoista poliittisen kysymyksen, jota kieltenopetuksen ei pitäisi olla.

Kimmo Sasi Yleisradion hallintoneuvoston johtoon

27.4.2007

Kansanedustaja Kimmo Sasi (kok.) nimitetään Yleisradion hallintoneuvoston johtoon. Hallintoneuvosto on Yleisradion ylin päättävä elin. Sasi on lukenut mm. ekonomiksi ruotsinkielisessä Svenska handelshögskolanissa, toimii Pohjola-Nordenin valtuuston puheenjohtajana ja on toiminut Suomalais-ruotsalaisen kulttuurirahaston puheenjohtajana vuosina 1996 - 2005. Sasin vaimo on tutkija Viveca o.s. Ulfvens.

Svenska kulturfondenilta 12 miljoonaa euroa ruotsinkielisille

26.4.2007

Svenska kulturfonden on jakanut vuoden 2007 apurahat, yhteensä 12 milj. euroa, suomenruotsalaisille kulttuurin tekijöille. Lisäksi entinen eduskunnan puhemies Paavo Lipponen sai 8 000 euron palkkion suomenruotsalaisen kulttuurin tukemisesta.

Svenska kulturfonden

Opetusministeri Sari Sarkomaa aikoo satsata ruotsin opetukseen suomenkielisissä kouluissa

20.4.2007

Uusi opetusministeri Sari Sarkomaa (kok.) aikoo satsata ruotsin opetukseen suomenkielisissä kouluissa. Sarkomaa puhuu myös kielikylpyopetuksen puolesta sekä sanoo, ettei ole poissuljettua, että ruotsin opetusta aikaistetaan. Sarkomaa ei pidä mahdollisena, että ruotsin kielen voisi korvata venäjän kielellä.

Internytt

Tohmajärvi anoo lupaa opettaa venäjää ruotsin sijasta

17.4.2007

Tohmajärvi anoo opetushallitukselta kolmivuotista kokeilulupaa opettaa venäjän kieltä ruotsin sijasta yläkoulun kakkoskielenä. Lupa koskisi yhtä Tietäväisen koulussa ensi syksynä aloittavaa seiskaluokkaa ja sen 16 oppilasta. Asiasta päätti kunnanhallitus. Kunnanhallitus perusteli päätöstä sillä, että Tohmajärvi on Niiralan rajanylityspaikan isäntäkunta, minkä ansiosta kuntaan suuntautuu vahva matkailijavirta Venäjältä. Tohmajärvellä törmää venäjään päivittäin, koska kunnassa myös asuu väkilukuun suhteutettuna eniten maahanmuuttajia Suomessa, heistä valtaosa venäläisiä. Tohmajärvi on anonut kokeilulupaa venäjän kielelle aiemmin 1990-luvun alussa. Tuolloin anomus tuli bumerangina takaisin.

Helsingin Sanomien uutinen

Ahvenanmaalaiset opiskelevat yhä useammin Ruotsissa

13.4.2007

Aiempina vuosina noin puolet Ahvenanmaan ylioppilaista valitsi opiskelupaikakseen Suomen ja puolet Ruotsin. Nyt enää 30 % opiskelee Suomen mantereen korkeakouluissa ja 70 % Ruotsissa. Tuore selvitys tehtiin, koska Suomen korkeakouluissa on huomattavasti enemmän ruotsinkielisille tarkoitettuja opiskelupaikkoja kuin suomenruotsalaisia paikan hakijoita.

Verkkouutiset

Helsingin ruotsinkielisten väestöosuus pienenee

13.4.2007

Helsingin väestöennuste 2007–2040 kertoo, että ruotsinkielisten osuus Helsingin väestöstä laskee koko ennustejakson ajan, vaikkakin aikaisempaa hitaammin. Koska ruotsinkielisten ikärakenne on varsin vanhuspainotteinen, ruotsinkielisten väheneminen johtuu paljolti kuolleiden enemmyydestä syntyneisiin nähden. Tällä hetkellä Helsingin väestöstä on ruotsinkielisiä noin 6,2 %, vuonna 2016 enää 5,7 %. Sen sijaan vieraskielisten määrä kasvaa voimakkaasti. Vieraskielisiä (äidinkieli muu kuin suomi, ruotsi, saame) on noin 8 % Helsingin väestöstä.

Lähteet: Helsingin kaupungin tietokeskus, Uudenmaan uutiset

Kiinankielinen opetus Helsingin peruskouluihin ensi vuonna

20.3.2007

Helsingissä saa ensi vuoden syksystä lähtien peruskouluopetusta myös kiinan kielellä. Helsingin kaupungin opetusviraston mukaan joissakin peruskouluissa aloitetaan kaksikielinen opetus, jossa keskeisiä aineita opiskellaan sekä suomeksi että mandariinikiinaksi. Samaan aikaan aloitetaan kiina A-kielenä -opetus suomalaisille lapsille. Opetusta antavat sekä suomalaiset että kiinalaiset opettajat. Tehtävään valitut suomalaisopettajat lähetetään aluksi lukuvuoden kestäviin kieli- ja kulttuuriopintoihin Pekingiin. Kaksikielinen opetus on tarkoitettu kiinaa äidinkielenään puhuville sekä muille kieltä riittävän hyvin osaaville lapsille.

Helsingin Sanomat: Helsingin seudulle haluttaisiin perustaa kiinalainen koulu

Helsingin Sanomat: Kiinankielinen opetus Helsingin peruskouluihin ensi vuonna

Svenska nu – ruotsin kielen verkosto Suomessa

13.3.2007

32 henkilöä, suomalaisia ja ruotsalaisia, jotka edustavat kulttuuri- ja elinkeinoelämää, politiikkaa ja yhteiskuntaa sekä opetusalaa ovat muodostaneet Svenska nu -yhteistyöverkoston, jonka tehtävänä on lobata Suomen kulttuuri- ja elinkeinoelämää ruotsin kielen opiskelun tukemiseen.

Joitakin valtuuskunnan jäseniä:
- Lipponen Paavo, puheenjohtaja
- Lindroos Kirsi, pääjohtaja, Opetushallitus
- Skog Harri, kansliapäällikkö, Opetusministeriö
- Erkko Aatos, ministeri
- Aho Esko, Hanasaaren hallituksen puheenjohtaja
- Klinge Matti, professori
- Sasi Kimmo, kansanedustaja
- Kumpula-Natri Miapetra, kansanedustaja
- Krohn Irina, toimitusjohtaja, Suomen elokuvasäätiö
- Sauri Pekka, apulaiskaupunginjohtaja, Helsinki
- Pukkinen Mikko, kaupunginjohtaja, Turku
- Lumio Markku, kaupunginjohtaja, Vaasa
- Lehto-Häggroth Elina, kaupunginjohtaja, Lohja
- Raivio Kari, kansleri, Helsingin yliopisto
- Varantola Krista, rehtori, Tampereen yliopisto
- Dalborg Hans, hallituksen puheenjohtaja, Nordea
- Takala Sauli, tutkijaprofessori, emeritus

Ruotsalais-suomalaisen kulttuurikeskuksen uutinen

Svenska nu

Kaikki valtuuskunnan jäsenet (PDF)

Kysymyksiä ja vastauksia -esite (PDF)

Kirjoitus aiheesta Suomi24-keskustelufoorumilla

Hallitustyöskentely Suomessa on lehmänkauppoja

13.3.2007

Kansanedustajaehdokas Pertti Salolainen (kok) kuvaili suomalaista hallituspolitiikkaa lehmänkauppatouhuksi The Financial Times -lehdessä 5.3. Lehti kertoi suomalaisesta käytännöstä, jossa kolmesta isosta puolueesta kaksi muodostaa hallituksen rungon.

Entinen ministeri ja Lontoon-suurlähettiläs Pertti Salolainen sanoi, että vastuullisuus puuttuu harjoitetusta politiikasta. "Puolueiden ohjelmat ja julkilausumat lentävät jätepaperilaatikkoon jokaisten vaalien jälkeen, ja uusi hallitus päättää sitten, mitä yhdessä tehdään. Hallitustyöskentelystä tulee käytännössä lehmänkauppaa. Hallituksella on sen kokoonpanosta riippumatta hyvin vähän liikkumatilaa.", Salolainen sanoi.
(Helsingin Sanomat)

Tarja Cronberg: Ruotsi pakolliseksi ylioppilaskirjoitusaineeksi

7.3.2007

Vihreiden puheenjohtaja Tarja Cronberg sekä Vasemmistoliiton kansanedustaja Annika Lapintie sanoivat Kaleva-lehden mukaan FST:n vaaliohjelmassa 5.3., että he tulevat ajamaan ruotsin kieltä takaisin pakolliseksi ylioppilaskirjoitusaineeksi sekä ruotsin opetuksen aloittamista kouluissa kahta vuotta aikaisemmin.

Tarja Cronberg on aikaisemmin sanonut FST:n haastattelussa Vihreiden ajavan ylioppilaskirjoituksiin viittä pakollista ainetta, jotta useampi valitsisi ruotsin kirjoittamisen.

YouTube: Cronbergin haastattelu FST:ssä

Kannattaako Tarja Cronberg seuraavassa ruotsin vapaaehtoistamista?

YouTube: Cronberg: POIS PAKKORUOTSI!

Ehdotus: Yliopistojen pakkoruotsin tilalle pakollinen naapurikieli

15.2.2007

Selvitysmies Arto Mustajoki (Helsingin yliopiston slavistiikan ja baltologian professori) ehdottaa Venäjä-osaamisen parantamiseksi yliopisto-opetuksen keskittämistä ja pakkoruotsin muuttamista naapurikielen opiskeluksi.
STT

Lue opetusministeriön tiedote

Kielikoulutuksen valtakunnallinen seminaari

15.2.2007

Kielikoulutuspoliittinen projekti (KIEPO) on Kielikoulutuksen valtakunnallisessa seminaarissa 25.1. esittänyt keskustelulle pohjaksi kolmea seuraavaa vaihtoehtoa koulujen kielikoulutuksen kehittämiseksi:

Vaihtoehto A)
Aikaistetaan pakollisten kielten alkamista (3. lk ja 5. lk). Kaikilla kaksi pakollista kieltä jo alakoulusta lähtien ja "toinen kotimainen" kaikille pakollinen eli pakkoruotsin alkamista aikaistetaan.

Vaihtoehto B)
Aikaistetaan pakollisten kielten alkamista (3. lk ja 5. lk). Kaikilla kaksi pakollista kieltä jo alakoulusta lähtien, mutta molemmat vapaasti valittavissa koulussa tarjolla olevista kielistä.

Vaihtoehto C)
Aikaistetaan pakollisten kielten alkamista (3. lk ja 5. lk). Kaikilla kaksi pakollista kieltä jo alakoulusta lähtien ja "toinen kotimainen" kaikille pakollinen eli pakkoruotsin alkamista aikaistetaan ja lisäksi lukioon laitetaan yksi pakollinen kieli lisää, jolloin lukiossa on kolme pakollista kieltä nykyisen kahden sijaan.

Seminaarin kalvot (PDF)

KIEPO-projektia johtaa professori Minna-Riitta Luukka

Valinnanvapauden ajajat perustamassa yhdistystä

14.2.2007

Oppilaitosten kielten opiskeluun valinnanvapautta ajavat ovat rekisteröitymässä yhdistykseksi. Imatralla pidetyssä yhdistyksen perustavassa kokouksessa yhdistyksen puheenjohtajaksi lupautui Tampereen yliopiston Porin yksikköä johtava professori Ilmari Rostila.

Lue Etelä-Saimaan uutinen

Vieraiden kielten osaajat loppuvat Suomesta

11.2.2007

Aamulehti kirjoittaa 1.2. otsikolla "Vieraiden kielten osaajat loppuvat Suomesta".

”Peruskoulun tuntijakouudistuksella vuonna 2001 tehtiin karhunpalvelus kieltenopetukselle. Tarkoitus oli parantaa vapaaehtoisen vieraan kielen asemaa, mutta pakollisen ja vapaaehtoisen kielen valinnat alkoivat syödä toisiaan. Siksi A2-kielen valinta väheni entisestään. Nyt noin 90 prosenttia lapsista lukee ensimmäisenä vieraana kielenään englantia.

Kielitarjonta vaihtelee rajusti eri kunnissa. Esimerkiksi Tampereella valikoima on kohtalainen, kun taas jotkut eivät tarjoa A2-kieltä lainkaan. Kielitarjontaa yksipuolistaa kuntien kehno talous.
– –.
Yksipuolistuva kielitarjonta tekee koululaisista eriarvoisia.

Vapaaehtoisen A2-kielen tarjoaminen ja valitseminen ovat selkeästi vähentyneet Suomessa. Samoin on käynyt yläasteella aloitettavalle vapaaehtoiselle B2-kielelle.

– Nykyinen tilanne on huolestuttava. Englanti vain nousee, vaikka muiden kielten taitajien tarve on ilmeinen, sanoo lehtori Leena Hämäläinen, joka on mukana kielikoulutuspoliittisessa työryhmässä.

Kaikki kunnat eivät tarjoa muita kieliä kuin englantia A1-kieleksi lainkaan tai muiden kielten ryhmäkoon raja on nostettu jopa 18 oppilaaseen. Kunnat vetoavat taloudelliseen tilanteeseen, mutta usein kyse on myös arvovalinnoista, sillä tarjonta ja ryhmäkoot eivät noudattele esimerkiksi kunnan kokoa.

Suomen kieltenopettajien liiton puheenjohtaja Raija Airio huomauttaa, että nykytilanne aiheuttaa myös sekä alueellista että sukupuolten välistä eriarvoistumista.

– Alakoulussa kielten ryhmissä on paljon poikia. Yläasteella kielet eivät enää kiinnosta poikia, ja he syrjäytyvät kieliopinnoista.
– Kieliopetuksen kehittämiseksi pitäisi nyt käyttää pakollisuutta tai kieliopinnot pitäisi kannustukseksi ainakin ottaa huomioon, kun haetaan opiskelemaan, hän kuittaa.

Opetushallitus nosti kieltenopiskelun vähenemisen esille tuoreessa indikaattorijulkaisussaan, ja opetusministeriö on tilannut raportin huhtikuussa työnsä päättävältä kielikoulutuspoliittiselta työryhmältä. Suurin huoli on juuri englannin ylivalta muiden kielten kustannuksella. Opetushallituksen perusopetusyksikön päällikkö, opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta toteaa, että esimerkiksi venäjän tarpeesta puhutaan paljon, mutta sen eteen tehdään vähän. - Täällä Skandinaviassa on harha, että englannilla pärjää kaikkialla, Mustaparta harmittelee. – –.”

(Aamulehti / Aino Miikkulainen)

Pakkoruotsi.net:
Suomen kieltenopettajien liiton (SUKOL) puheenjohtaja Raija Airion näkemys pakon suosimisesta on käsittämätön, kun tiedämme pakollisen ruotsin huonon tuotoksen. Suomi ei tarvitse kielten opiskelijoita vaan kielten osaajia. Kielen osaaja tulee henkilöstä, jolla on motivaatio opiskella kieltä. Motivaatio voi tulla omien visioiden tai mieltymysten pohjalta tai työelämän tarpeiden tiedostamisesta. Pakko, jonka perustana on politikointi, ei motivoi.

Rkp ei hyväksy poliisipiirien lopetusta

10.2.2007

Sisäministeri Kari Rajamäen asettama työryhmä ehdottaa mietinnössään noin 60 poliisipiirin lakkauttamista. Työryhmä perustelee esitystään poliisin työn tehostamisella ja palvelujen turvaamisella koko maassa. Rkp ei hyväksy poliisipiirien lopetusta, koska uudistus hävittäisi ruotsinkieliset poliisipiirit.

Lue Helsingin Sanomien uutinen

Rkp:lle tulee ensin ruotsin kielen asema ja vasta sitten Suomen ja suomalaisten hyvinvointi.

Rkp: Oma euroedustaja ruotsinkielisille

10.2.2007

Suomenruotsalaisilla tulisi olla oma europarlamentaarikko EU:ssa, esittää euroedustaja Henrik Lax (Rkp).

Lue Helsingin Sanomien uutinen

Rkp ei siis edustakaan Suomea ja suomalaisia EU:ssa vaan suomenruotsalaisia.

Eduskunnassa erimielisyys luottotietofirmojen ruotsin kielestä

10.2.2007

Eduskunnassa on noussut erimielisyys luottotietofirman velvollisuudesta palvella myös ruotsin kielellä niitä, jotka haluavat tarkistaa rekisteritietojaan tai oikaista niitä. Luottotietofirmat ovat yksityisiä yrityksiä, joten kielilaki ei koske niitä. Velvoitus palvella ruotsiksi sisältyy kuitenkin hallituksen ehdotukseen luottotietolaiksi.

Lue Helsingin Sanomien uutinen

Ruotsissa suomalaiset nähdään puliukkoina

10.2.2007

Juopunut suomalainen puliukko, "Heikki Myllylä", on hahmo uudessa ruotsalaisessa satukirjassa "Dino och Lilla Kurren, En hejhej-bok".

Lue Helsingin Sanomien uutinen

Paavo Lipposen lobbaus ruotsin puolesta jatkuu (2)

10.2.2007

Seuraavia eduskunnan puhemies Paavo Lipposen lausuntoja ei julkaistu suomenkielisessä mediassa. Lipponen haluaisi, että pakkoruotsi alkaisi nykyistä aikaisemmin peruskoulussa. Ruotsinkielinen Internytt:
Lipponen: Svenska tidigare i skolan

Ruotsinkieliset Internytt-uutsilähetykset YouTubessa:
Lipponen: Pakkoruotsikampanja on tulossa

Lipponen: Lisää pakkoruotsia