Suomi tarvitsee ulkomaista työvoimaa

23.12.2006

Suomi tarvitsee ulkomaista työvoimaa. Ruotsinkieliset kumoavat väitteet kovista kielivaatimuksista. Katso MTV3:n uutislähetys 22.12.

Pakkoruotsi vaikuttamassa poliisikoulun hakijamääriin

16.12.2006

Poliisikouluun oli hakijoita vuoden 2006 hakujaksoilla vähemmän kuin vuotta aiemmin.
– Julkinen keskustelu poliisin työllisyystilanteesta on mitä todennäköisimmin vaikuttanut hakupäätöksen tekemiseen. Myös vaatimus ruotsin kielitutkinnon suorittamisesta on voinut vaikuttaa hakijamääriin, kertoo ylitarkastaja Jouko Pohjoismäki Poliisikoulun valintayksiköstä.

Poliisikoulun hakijamäärä laski

Uusi asetus poliisin kielitaitoa koskevista kelpoisuusvaatimuksista tuli voimaan toukokuussa 2004 eli heti uuden kielilain jälkeen. Yksikään poliisi ei voi hakea virkaa ns. kaksikieliseltä virka-alueelta ilman korkeakoulutasoisen ruotsin kokeen suorittamista, vaikka virka-alueella asuisi vain nimeksi ruotsinkielisiä eikä ruotsin taitoa käytännössä virka-alueella tarvittaisi. Alun perin vaatimus poliisien ruotsin taidosta on mainittu RKP:n kielipoliittisessa ohjelmassa vuonna 1998. Uuden kielilain sorvannut kielilakikomitea asetettiin vuonna 1999.

Aatos Erkko toivoo suomenkielisten innostuvan venäjän opiskelusta

3.12.2006

Helsingissä ilmestyvän venäjänkielisen viikkolehden Spektr Nedelin haastattelussa ministeri Aatos Erkko sanoo olevansa ilahtunut siitä, että venäjän kieli on tullut osaksi suomalaisten arkea. Erkko myös toivoo suomenkielisen väestön innostuvan venäjän opiskelusta.
(STT / Helsingin Sanomat)

Ruotsalaisten tietämys Suomesta heikkoa

3.12.2006

Ruotsalainen toimittaja ja Internet-kouluttaja Henrik Arnstad syyttää Suomea saksan kätyriksi ja sotarikolliseksi. Arnstad on työskennellyt mm. Ruotsin iltapäivälehdissä, Aftonbladetissa ja Expressenissä. Kirjassaan Ruotsin sodanaikaisesta ulkoministeristä Christian Güntherista, Arnstad katsoo, että Suomi valehtelee jatkosodan aikaisesta suhteestaan Natsi-Saksaan. Suomen ulkoministeriön valtiosihteeri Pertti Torstila on kuvannut Arnstadin kirjaa surulliseksi osoitukseksi historiallisen perspektiivin puutteesta.

Helsingin Sanomat kirjoittaa 2.12., että Arnstadin tulisi olla huolissaan ruotsalaisten historian tietämyksestä. Ruotsalaisten tiedot Suomesta ovat käsittämättömän olemattomat. Oppikirjoissa Suomi on kuriositeetti ja tiedotusvälineissä otsikoita aiheuttavat lähinnä rikokset ja skandaalit, kuten Lahden dopingjupakka. Pieni itäinen naapuri ei Ruotsissa laajoja kansallispiirejä kiinnosta.
(Helsingin Sanomat)

Lue Iltalehden pääkirjoitus aiheesta

Ruotsin television lähetyksistä ratkaisu

11.11.2006

Ruotsin televisiokanavat näkyvät Suomessa digiaikanakin entiseen tapaan, jos hallituksen viestintäpoliittisen työryhmän esitys toteutuu. Ensi syykuusta alkaen Ruotsin TV-kanavat näkyvät kuitenkin digikanavilla, joiden katsomista varten tarvitaan vuosimaksultaan noin 40 euron arvoinen maksukortti. Ruotsalaiskanavien näkymistä varten työryhmä esittää valtiovarainministeriölle 546 000 euron täydennystä ensi vuoden talousarvioon. Vuodesta 2008 alkaen ruotsalaiskanavien näkyminen Suomessa maksaa noin 1,9 miljoonaa euroa vuodessa. Valtiovarainministeriö päättää asiasta ensi tiistaina. Etelä-Suomessa näkyy SVT Europa -kanava, johon on koottu ainoastaan Ruotsissa tehtyjä ohjelmia. Pohjanmaalla näkyvät Ruotsin television pääkanavat SVT1 ja SVT2 kokonaisuudessaan. Viestintäministeri Susanna Huovinen (sd) tähdentää, että ratkaisu on tilapäinen. Ministeriö jatkaa selvittelyjä siitä, miten Ruotsin pääkanavat saataisiin näkyviin myös Etelä-Suomessa ja mahdollisesti muuallakin.
(Helsingin Sanomat)

Yli puolet suomalaisista rinnastaisi ruotsinkieliset muihin kielivähemmistöihin

6.11.2006

Yli puolet kansalaisista ei haluaisi, että ruotsinkielisten asema säilyisi Suomessa muita kielivähemmistöjä parempana. Tulos käy ilmi Helsingin Uutisten, Länsiväylän ja Vantaan Sanomien Taloustutkimuksella teettämästä mielipidetiedustelusta. Kyselyyn vastasi reilu tuhat suomalaista. Vastaukset eroavat huomattavasti puoluekannan mukaan. Kokoomuksen kannattajista 43 prosenttia haluaa säilyttää ruotsinkielisten nykyisen aseman, mutta SDP:n kannattajista vain 25 prosenttia.

Helsingin Uutiset: Yli puolet rinnastaisi ruotsinkieliset muihin kielivähemmistöihin (PDF)

Soveltavan kielitieteen emeritusprofessori Kari Sajavaara kuollut

1.11.2006

Soveltavan kielitieteen emeritusprofessori Kari Sajavaara menehtyi viime viikolla nopeasti edenneeseen sairauteen. Sajavaara työskenteli pitkään Jyväskylän yliopiston englannin kielen laitoksessa ja vuodesta 1996 alkaen hän johti Soveltavan kielentutkimuksen keskusta, josta hän jäi eläkkeelle muutama vuosi sitten. Hän teki myös arvokasta työtä alan tutkijakoulutuksen ja Langnetin hyväksi ja oli näkyvä ja tunnustettu verkostoituja myös kansainvälisesti. Aikaa riitti myös moniin muihin valtakunnallisiin tehtäviin mm. KIEPO-projektiin, jonka johtajana hän myös toimi.

Menetimme suomalaisen soveltavan kielitieteen johtohahmon ja yhteiskunnallisen vaikuttajan.

Lähde: SOLKI

Ruotsissa käytettävät koulukirjat antavat negatiivisen kuvan suomalaisista

31.10.2006

Taalainmaan korkeakoulun tutkimuksesta käy ilmi, että Ruotsissa käytettävät koulukirjat antavat suomalaisista vanhanaikaisen ja puutteellisen kuvan. Tutkimuksen aineistona käytettiin Ruotsin peruskoulun yläasteella ja lukioissa käytettäviä ruotsinkielen kirjoja. Lehtori Antti Ylikiiskilä kertoi Tukholmassa eilen tiistaina järjestetyssä seminaarissa, että kirjojen antama kuva on synkkä. Suomalaiset kuvataan huonosti koulutettuina, jotka käyttävät huumeita ja kuolevat nuorina.
(M-Brain)

Rajavartioliitto: Ruotsin kielivaatimus kohtuuton

28.10.2006

Rajavartioliiton kannanoton mukaan rajavartijoilta vaadittava ruotsin kielen osaamisvaatimus on kohtuuton erityisesti Kaakkois-Suomessa. Lakisääteiset kohtuuttoman korkeat ruotsin kielen osaamisvaatimukset heikentävät rajaturvallisuutta, sillä itärajalla vähemmän tärkeän ruotsin kielen osaamisvaatimus estää rajavartijaoppilaita pääsemästä rajavartijan virkoihin. Tämä aiheuttaa henkilöstöpulaa varsinkin Kaakkois-Suomen vilkkailla rajanylityspaikoilla. Vaativan kielitutkinnon on läpäissyt vain noin puolet rajavartijan peruskurssilaisista.
Ruotsin kielen vaatimusten kohtuullistaminen mahdollistaisi myös laajemman venäjän kielen opiskelun. Itärajalla venäjänkielisten osuus kaikista rajanylittäjistä on noin 75 prosenttia. Yhteisen kielen puuttuminen vaikeuttaa virkatehtävien hoitoa ja heikentää mahdollisuuksia rajanylittävän rikollisuuden paljastamiseen. Ongelma koskee rajaviranomaisten lisäksi myös muita sisäisen turvallisuuden viranomaisia.
(Uutisvuoksi-lehti)

Lue myös Etelä-Saimaa-lehden artikkeli: Piinaako uusi pakkoruotsi rajakoulun opiskelijoita?

Lue kansanedustaja Reijo Paajasen (kok.) tekemä kirjallinen kysymys aiheesta (KK 722/2006)

RKP:n Marcus Henricson Porvoon uudeksi kaupunginjohtajaksi

26.10.2006

Porvoon kaupunginvaltuusto valitsi Porvoon uudeksi kaupunginjohtajaksi Marcus Henricsonin. Valinta syntyi äänestyksen jälkeen. Henricson kukisti vastaehdokkaansa Eero Soinion äänin 37-14. Henricson siirtyy kaupunginjohtajaksi Mustasaaren kunnanjohtajan paikalta. Uudessa tehtävässään hän aloittaa ensi vuoden maaliskuussa. Kaupunginjohtajan toimikausi kestää seitsemän vuotta. Henricson nousi ennakkosuosikiksi sen jälkeen, kun kaupunginjohtajan valintaa pohtinut työryhmä asetti hänet parhaimmaksi hakijaksi. Työryhmä haastatteli kolmea ehdokasta. Toiselle sijalle työryhmä asetti Luoman ja kolmannelle sijalle Soinion.
(STT / Helsingin Sanomat)

RKP on suurin puolue Porvoon kaupunginvaltuustossa, vaikka ruotsinkielisiä Porvoon väestöstä on 33 %.

RKP pelaa kaksilla korteilla

24.10.2006

Ruotsalainen kansanpuolue julkisti ensi eduskuntavaalien vaaliohjelmansa. Puolue aloitti myös suurimmissa kaupungeissa julistekampanjan, jonka pääosassa on puolueen puheenjohtaja, ympäristöministeriön poliittinen valtiosihteeri Stefan Wallin. Varsinaisen vaalikampanjansa Rkp aloittaa vasta tammikuussa. Julistekampanjalla on tarkoitus vahvistaa mielikuvaa puolueesta. Julistekampanjassa ruotsinkielellä tarjotaan "pientä suurta puoluetta", mutta suomenkielellä tarjotaan "suomalaista kansanpuoluetta".
(Helsingin Sanomat)

Turun Sanomat kirjoittaa: "Olemme ainoa liberaalipuolue ja ainoa suomalainen kansanpuolue, Wallin selvitti. Kansanpuolue tarkoittaa hänen mukaansa sitä, että puolueessa on katto korkealla ja seinät leveällä. Yleispuolueen aatemaailmaan mahtuu hyvin erilaisia ihmisiä."

Rkp:hen ei kuitenkaan mahdu ihmisiä, jotka eivät kannata pakkoruotsia.

Rkp:n vaalibudjetti on 900 000 euroa ja Rkp tavoittelee tällä rahalla kolmea lisäpaikkaa eduskuntaan. Esimerkiksi Vihreiden vaalibudjetti on 460 000 euroa. Rkp:llä on ehdokkaita neljässä vaalipiirissä: Varsinais-Suomessa, Helsingissä, Uudellamaalla ja Vaasassa – siis siellä, missä ruotsinkielisiä ainoastaan asuu Manner-Suomessa.

Suomalaiset johtajat eivät välitä puhua ruotsia

18.10.2006

Suomalais-ruotsalaisen Stora Enson uudeksi toimitusjohtajaksi on valittu Jouko Karvinen, 49. Helsingin Sanomat kirjoittaa 18.10. Karvisesta: "Suomessa melko tuntematon, Tampereella aikanaan opiskellut diplomi-insinööri on tehnyt suurimman osan työurastaan ulkomailla: Sveitsissä, Yhdysvalloissa ja Hollannissa. Ulkomailta hän on omaksunut paitsi lyhyet lomat, myös täydellisen amerikanenglannin. Ruotsia suomalais-ruotsalaisen paperijätin tuleva nokkamies ei suostu puhumaan."

Pääministeri Matti vanhanen otti 14.10. vastaan Suomessa vierailulla ollleen Ruotsin uuden pääministerin Fredrik Reinfeldtin. Hufvudstadsbladet kirjoitti 16.10., että Ruotsin pääministerin ja Vanhasen väliset keskustelut käytiin englanniksi: "Kävelyn aikana kolleegat keskustelivat englanniksi ja englanti oli myös kieli, jolla viralliset keskustelut käytiin." Myös kokoomuksen pj. Jyrki Katainen teki saman valinnan kuin Vanhanen: keskustelukielenä pääministeri Fredrik Reinfeldtin kanssa oli englanti.

Vaasan 400-vuotisuhlavuoden pääjuhlaa vietettiin 1.10. Vaasan kaupungintalolla. Juhlapuheen piti Nokia Oyj:n puheenjohtaja Jorma Ollila, joka on aikoinaan asunut Vaasassa. Ruotsinkieliset vaasalaiset olivat pettyneitä, sillä Ollila piti puheensa vain suomeksi.

Kaikille tarkoitettu virkistysalue myytiin Rkp:n lähipiiriin

4.10.2006

Inkoon saaristomaisemissa Uudellamaalla on jo parin vuoden ajan muhinut taistelu virkistysalueesta. Alunperin kauniin saaristomaiseman tarkoituksena oli tuottaa virkistystä ja iloa seudun asukkaille – puoluekannasta riippumatta. Asiat kuitenkin mutkistuivat sillä rahojen uskottiin loppuvan. Hätäpäissään päädyttiin arvokkiaden tonttien myymiseen virkistysalueelta. (Ajankohtainen kakkonen)

"Inkoossa on oma laki ja täällä nimenomaan tehdään asioita sillä tavalla kun Rkp tahtoo... se on meidän ongelmamme ollut aina."
– Esko Juvonen, Inkoon kunnanvaltuutettu (sd.)

Katso 45 minuuttia -ohjelman video "Yhteiset rantatontit tiskin alta yksityisille"

Ajankohtaisen kakkosen video samasta aiheesta

Folktinget haluaa lisää rahaa valtiolta

24.9.2006

Eduskunnan pöytäkirja
Talousarvioaloite 1371/2006
Määrärahan osoittaminen Svenska Finlands Folkting -toiminnan valtionapuun
"Svenska Finlands Folkting -järjestön toimintaa ja sen valtionapua koskeva lainsäädäntö uudistettiin vuonna 2003 (SäädK 1331/2003). Lain mukaan Svenska Finlands Folktingetin tehtävänä on edistää Suomen ruotsinkielisen väestön oikeuksia ja toimia tämän väestön sivistyksellisten ja yhteiskunnallisten olojen kehittämiseksi sekä ruotsin kielen aseman edistämiseksi Suomessa. Edelleen tehtäviensä hoitamiseksi Folktingetin tulee toiminnassaan erityisesti seurata asian käsittelyä tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa koskevien kielellisten oikeuksien toteutumista.
Kuten hallituksen eduskunnalle vuoden 2006 alussa antamasta kielioloja koskevassa kertomuksesta ilmenee puutteita on paljon kielellisten palvelujen todellista toimintaa koskevissa tiedoissa. Folktingetille on tärkeää korjata nämä puutteet. Edelleen on ilmeistä, että nopeat muutokset julkisella sektorilla vaativat edelleen aktiivista panosta. Palkkojen noususta huolimatta hallitus ehdottaa nyt Folktingetin määrärahan pitämistä kolmantena vuonna peräkkäin nimellisesti samana, mikä itse asiassa merkitsee toiminnan rajoittamista.
Edellä olevan perusteella ehdotamme, että eduskunta ottaa valtion vuoden 2007 talousarvioon momentille (29.01.50) lisäyksenä 50 000 euroa Svenska Finlands Folktingetin valtionapuun."

Aloite on allekirjoitettu 22.9.2006. Ainoa suomenkielinen aloitteen allekirjoittaja on kansanedustaja Annika Lapintie (vas.)

Paavo Lipponen pysäytti pääministerinä suunnitelmat pakollisen yo-ruotsin poistamisesta

22.9.2006

Tuula Haatainen teki suunnitelmat siitä kuinka pakollinen ylioppilasruotsi poistuu yhdessä Eero Heinäluoman kanssa. Suurin este matkalla oli Paavo Lipponen.
Sosiaali ja Terveysministeri Tuula Haatainen kertoo kirjassaan ”Arjen kuninggattaret” kuinka pakollinen yo-ruotsi poistui. Kun Haataisesta tuli vuonna 2003 opetusministeri niin hänelle selvisi, että päätös ylioppilasruotsista ei voinut odottaa. Kaikki virkamiehet opetusministeriössä olivat vapaaehtoistamisen puolesta. Esteitä oli vain omassa puolueessa ja hallituksessa. Piti tehdä huolellinen suunnitelma. Haatainen puhui silloisen puoluesihteeri Eero Heinäluoman kanssa. Haataisen mukaan Heinäluoma oli samaa mieltä siitä miten pitäisi edetä. Paavo Lipponen oli vaikein este.
– Heinäluoma neuvoi minua aloittamaan vaikeimmasta esteestä eli Lipposesta.
Paavo Lipponen oli pääministerinä pysäyttänyt aikaisemmat suunnitelmat pakollisen yo-ruotsin poistamisesta. Haatainen piti pitkän keskustelun Lipposen kanssa jossa hän viittasi mm. kansan tahtoon.
– Kansalaiset eivät enää hyväksy palaamista pakoruotsiin kirjoituksissa
Lipponen ei ollut ihastunut ollenkaan suunnitelmiin mutta sanoi lopulta että hän luottaa opetusministeriön päätökseen. Haatainen kirjoittaa myös, että hänen kamppailu pakollista ylioppilasruotsia vastaan oli vaikea myös hänen erityisavustaja Maarit Feldt-Rannalle. Se johti siihen että Haatainen ei voinut hyödyntää erityisavustajaansa kamppailussa.
Hallituksessa Haatainen luotti vain Matti Vanhaseen jonka kanssa hän teki valmisteluja. Sen jälkeen asiat sujuivat paremmin erityisesti, kun RKP ei tehnyt asiasta hallituskysymystä.

Hufvudstadsbladet: Heinäluoma sade nej till svenskan

Ruotsinkielisillä kansanedustajilla yhteinen kokous eduskunnassa

1.9.2006

SDP:n ruotsinkielinen puoluesihteeri Maarit Feldt-Ranta on kutsunut ruotsinkieliset kansanedustajat yhteiseen kokoukseen 14.9. puhumaan poliittisesta yhteistyöstä suomenruotsalaisten asioihin liittyen.
– Paras takuu suomenruotsalaisuuden säilymiselle on, että myös suomenkielisessä Suomessa on vallalla käsitys, että Suomi on kaksikielinen maa, sanoo Feldt-Ranta.

Feldt-Ranta myöntää, että on olemassa suomenkielinen Suomi, mutta tästä huolimatta kaikkien suomalaisten tulisi olla käsityksessä, että koko Suomi on kaksikielinen. Kyseessä onkin lienee palaveri, jossa SDP:n Feldt-Ranta haluaa saada kaikkien eduskuntapuolueiden ruotsinkieliset kansanedustajat vaikuttamaan oman puolueensa sisällä epärealistisen kaksikielisyyskäsitteen eli propagandan levittämiseen.

SDP:s partisekreterare Maarit Feldt-Ranta initierar finlandssvensk samarbetsmöte

Vasabladet kirjoittaa 1.9.2006:
Aikaisemmin tällä viikolla Sjölund oli Helsingissä SDP:n Maarit Feldt-Rannan ja Stefan Sjöbergin kanssa keskustelemassa eduskunnasta pidettävästä kielikokouksesta. Kolmikko on sitä mieltä, että jokainen puolue saa lähettää viisi edustajaa. Sjölund on henkilökohtaisesti sitä mieltä, että pitää löytää hyvä malli pysyvälle ja poliittisesti laajalle ruotsinkieliselle edunvalvonnalle.
– Meillä on folktinget mutta sen lisäksi meillä ei ole mitään toimivaa yhteistyötä ruotsinkielen kannalta. On ollut teoria täyssuomenruotsalaisesta eduskuntaryhmästä mutta sellaista ei koota kuin harvoin. Viimeksi pakollisen ylioppilasruotsin aikaan ja kerran kuntauudistuksesta.
– Mutta yo-ruotsin osalta kokous oli aivan liian myöhään. Juna oli mennyt jo.
Kuten muut sosiaalidemokraatit, hänellä on selvä näkemys siitä, miksi ruotsinkielinen poliittinen yhteistyö ei toimi: RKP:llä on halua monopolisoida ruotsinkieliset kysymykset.
– Se että RKP sanoo että se on yksin ruotsinkielen takana ei kerta kaikkiaan käy.

Vasabladet: "Selektivitet gynnar inte Svenskfinland” Vice folktingsbasen Richard Sjölund ogillar strategiplanering.

Valtion budjetista Folktingetille vuosittain 475 000 euroa

24.8.2006

Folktinget: "Folktinget, Suomenruotsalaiset kansankäräjät, valvoo suomenruotsalaisten etuja, toisin sanoen se on Suomen ruotsinkielisen väestön äänitorvi. Se osallistuu lainvalmistelutyöhön ja antaa eri viranomaisille lausuntoja ruotsinkielistä väestöä koskevissa asioissa."

Folktinget on ruotsin kielen ja kaksikielisyyden lobbaus-järjestö, jota pystyisivät helposti ylläpitämään Suomessa olevat varakkaat suomenruotsalaiset säätiöt yms. Kuten edellisessä uutisessa kerromme, suomenruotsalaisen "aivoriihen" perustamiseen löytyy helposti miljoona euroa suomenruotsalaisilta tahoilta. Tästä huolimatta ruotsin kielen lobbaus ja propaganda ylläpidetään Suomessa suomalaisten verorahoilla.

Suomenruotsalaiset tahot perustavat "aivoriihen" markkinoimaan kaksikielisyyttä ja "Svenskfinlandia"

21.8.2006

Aivoriihi, jossa on edustajia eri säätiöistä ja rahastoista aikoo kerätyn pääoman avulla kehittää ja markkinoida suomenruotsalaisuutta Suomessa.

Roger Broo, Svenska kulturfondetin hallintojohtaja, arvioi että aivoriihi saa kiinteämmän muodon jo syyskuussa. Hän sanoo että monet organisaatiot ovat näyttäneet vihreätä valoa aivoriihen vuosittaiseen taloudelliseen tukemiseen.
– Tähtäämme n. 0.5 – 1 miljoonan euron budjettiin. Rahat menevät palkoihin, palkkioihin ja julkaisuihin. Broo painottaa, että yhteiskunnassa on juuri nyt suuria muutoksia ja hänen mukaan suomenruotsalaisuutta ja kaksikielisyyttä ei voida pelastaa vain puolustusmenetelmillä. Tarvitaan myös hyökkäysmenetelmiä. Yksi esimerkki sellaisesta on nyt ajankohtainen ammattikorkeakouluprojekti.

Aivoriihi aikoo myös suuntautua suomenkielistä enemmistökansanosaa ja viranomaisia kohtaan. Aivoriihi yrittää tuoda esiin, että kaksikielisyys Suomessa antaa enemmän kuin se maksaa.
– Kun tiedämme kuinka vaikeaa on saada jotain esille nykypäivän informaatiotulvassa, niin laskemme että markkinointi vie suurimman osan resursseista.

Rahoittajia Broo ei halua paljastaa, mutta Pär Stenbäckin mukaan ainakin Kostsamfundet, Svenska folkskolans vänner ja Helsifors sparbansktiftelse ovat mukana.

Vielä on epäselvää, mitä konkreettisia muotoja aivoriihi tulee saamaan. On lähes selvää, että se perustetaan yhdistyksenä tai säätiönä ja se saa kourallisen palkollisia. – Tarvitsemme ajattelijoita, analyytikkoja ja markkinoijia.

Alkuviikosta 55 suomenruotsalaista järjestönjohtajaa kokoontui kaikessa hiljaisuudessa Tallinnassa tekemään aloitteen suomenruotsalaiselle aivoriihelle. Ainakin näin aloitteentekijä Pär Stenbäck antaa ymmärtää. Tavoite oli tuoda esiin ongelmia hajoamaisillaan olevasta Svenskfinlandista ja keskustella vapaasti medialta piilossa eri ratkaisumalleista.

Vasabladet: Tankesmedja ska marknadsföra och utveckla Svenskfinland

Ruotsinkielisessä päivähoidossa pula työntekijöistä

20.8.2006

Ruotsinkielisessä päiväkotihoidossa on koko pääkaupunkiseudulla pula pätevistä lastentarhanopettajista.
Helsinki palkkaisi heti 15 ruotsia taitavaa lastentarhanopettajaa, mutta päteviä hakijoita ei ole. Espoossa oli keväällä auki yhdeksän ruotsinkielistä lastentarhanopettajan virkaa, mutta päteviä hakijoita ilmaantui yksi.
"Lapset tulevat kyllä hoidetuiksi, mutta päivähoidon pedagogisia tavoitteita on paikoin vaikea toteuttaa", itäisen ja eteläisen Helsingin päivähoidon aluepäällikkö Stina Fabritius kertoo.
Keskeinen syy henkilöstöpulaan on se, että alan ruotsinkielistä koulutusta on vain Pietarsaaressa. Pääkaupunkiseudulla asuvat nuoret eivät helposti lähde sinne opiskelemaan. Sama ongelma koskee ruotsinkielistä luokanopettajien koulutusta, joka on keskitetty Vaasaan.
Fabritiuksen mukaan Pohjanmaalla on ruotsintaitoisia lastentarhanopettajia jopa työttömänä. Sekä Espoosta että Helsingistä on käyty rekrytointimatkalla Vaasassa ja Pietarsaaressa, mutta laihoin tuloksin.
Päivähoidossa ei vaadita, että ruotsi olisi työntekijän äidinkieli. Riittää, kun sitä osaa hyvin. Päiväkoteihin on palkattu esimerkiksi Kosovon albaaneja, jotka ovat oppineet hyvän ruotsin taidon ensimmäisinä Suomen-vuosinaan Pohjanmaalla. Heidän joukossaan on esimerkiksi lääkäreitä, jotka eivät ole saaneet koulutustaan vastaavaa työtä Suomessa.
(Helsingin Sanomat)

Näin siis pakkoruotsista huolimatta (toim. huom.).

Suomenruotsalaiset Euroopan rikkain vähemmistö

18.8.2006

Suomenruotsalaset vaikuttajat pitivät Tallinassa julkisuudelta suljetun kahden päivän seminaarin, jossa käsitelttin suomenruotsalaisuuden ja "Svenskfinlandin" tulevaisuutta. Vetäjänä toimi Kulturfondetin johtaja Pär Stenbäck.

Pär Stenbäckin mukaan on tärkeää, että voidaan puhua ilman että sanomiset ”tulevat puhujan kuormaksi” tulevaisuudessa. Kaikkien osallisten oli pakko sitoutua niin sanottuun Chatham House-sääntöön, mikä tarkoittaa sitä, että sanomisia voidaan siteerata, mutta sitä ei saa paljastaa kuka on sanonut.

-En usko että tämäntyyppiset ihmiset puhuvat sydämensä tarkoituksen lehdistön läsnä ollessa. Heillä ei ole organisaationsa lupaa puhua kaikkia maailman asioita, sanoo Stenbäck.

Suomenruotsalaisten instituutioiden edustajat olivat kutsuttu yksityishenkiöinä. Kokouksen virallisuus olisi Stenbäckin mukaan asettanut osallistujat tukalaan tilanteeseen. Tämä johti siihen, että monet suomenruotsalaiset journalistit ovat sitoutuneet Chatham House-sääntöihin. Huvfudstadsbladetin tietojen mukaan paikalla oli ainakin päätoimittaja Max Arhippainen, YLE:n kirjeenvaihtaja Anna-Lena Lauren ja nuorisolehti Pappersin päätoimittaja Car Haglund. Painostusorganisaatio Finlandsvensk Samling tai yhteiskuntatutkija Kjell Herberts eivät saaneet kutsua Tallinnaan. Osallistujalista on luottamuksellinen.

"- - Svenskfinlandin ja Euroopan suurten vähemmistöjen ero on se, että muut vähemmistöt saavat maahanmuuttajia. Tämä sisältää kaksikielisyyden tarjoamisen ja uskon, että siitä voi tulla suosittua. Se alkaa päiväkodista ja päättyy siihen, että Åbo Akademi tarjoaa erityisiä stipendejä maahanmuuttajille.
- - Pitäisi olla suomenruotsalainen kuluttajaliike joka valvoo mitkä yritykset antavat palvelua ruotsinkielellä. Sitten kuluttajat voisivat äänestää jaloillansa jos halulavat. Idea on, että kaupalliset palveluyritykset näkisivät ruotsinkielen hyödyn markkinataloudellisena etuna.
- - on päätös, että keskustelu jatkuu ideariihen muodossa, jonka on perustanut Konstamfundet, Svenska folkskolans vänner ja Sparbakstiftelsen. Konkreettinen esimerkki on siinä, että Svenskfinlandista tehdään brändi, ehkä sellainen jolla on saaristo symbolina.
Mutta tärkeintä on, että meillä on kaikki edellytykset ajaa menestyksekästä vähemmistöpolitiikkaa. Meillä on kaikki instituutiot jota tarvitsemme, me olemme Euroopan rikkain vähemmistö lukumäärään nähden ja meillä on kolmas asia mitä tarvitaan: korkea koulutustaso."

Hufvudstadsbladet

Paavo Lipposen lobbaus ruotsin puolesta jatkuu

18.8.2006

Eduskunnan puhemies Paavo Lipponen (SDP) ottaa kantaa Ilta-Sanomien juttuun sisäministeri Kari Rajamäen englannin kielen taidosta Ilta-Sanomissa: "- -. Englannin kielestä riittää, kun kykenee keskustelemaan epäviralliseti ilman tulkkia kollegojen kanssa.- -. Toimittajien harjoittama kielitaitojahti menee välillä kohtuuttomuuksiin. Entäpä toimittajien oma kielitaito? On se surkeata seurata, kun ruotsalaisia urheilijoita ja poliitikkoja haastatellaan englanniksi."

Vuoden 2005 Finlandia-kirjallisuuspalkinnon voittajan valitsi puhemies Lipponen. Joulukuussa 2005 annetun Finlandia-palkinnon sai suomenruotsalainen Bo Carpelan.

Vuonna 2003 Lipponen sai Folktingetin kultaisen ansiomitalin. Mitali annetaan vuosittain tunnustuksena merkittävästä henkilökohtaisesta panoksesta Suomen ruotsinkielisen väestön ja ruotsinkielisen kulttuurin hyväksi. Perusteluissa mainittiin erityisesti Lipposen panos uuden kielilain valmistelun yhteydessä ja hänen asemansa koko kielilakiuudistuksen takuumiehenä.

Suomen Lukiolaisten Liiton kannanotto ruotsin B3-oppimäärään

15.8.2006

Opetusministeri Antti Kalliomäki (SDP) kertoo Helsingin Sanomissa, että maahanmuuttajien kielten opetukseen – mukaan lukien ruotsi – suunnataan lisää rahaa. Suomen Lukiolaisten Liitto on antanut 30.6.2006 Opetushallitukselle seuraavan lausunnon toisen kotimaisen kielen B3-oppimäärään liittyen:

"[- -] Suomen Lukiolaisten Liitto pitää perusteltuna sitä, että toisen kotimaisen kielen opiskelu tehtäisiin mahdolliseksi myös maahanmuuttajataustaisille opiskelijoille. Tämä on tärkeää, sillä ilman toisen kotimaisen kielen osaamista maahanmuuttajista ei voi koskaan tulla täysin tasavertaisia kansalaisia kantaväestön jäseniin nähden. Toisen kotimaisen kielen osaamisellahan on huomattavaa merkitystä esimerkiksi työllistymisessä. Liitto näkeekin uudistuksen osana tärkeää kotouttamistyötä ja maahanmuuttajien parempaa integrointia yhteiskuntaamme. Siksi liitto toivookin, että mahdollisimman moni koulutuksen järjestäjä ottaisi toisen kotimaisen kielen B3-oppimäärän osaksi lukioidensa opetussuunnitelmia. [- -] Sen sijaan ruotsin opetuksessa tämä puoli on selvästi vähäisempi. Muutenkin B3-ruotsin kurssisisällöt ja aihepiirit vaikuttavat hieman B3-suomen vastaavia kevyemmiltä. Mikä on syy? Olisiko ollut mahdollista suunnitella oppimääriä siten, että ne olisivat olleet sisällöllisesti toisiaan lähempänä? Edelleen, Suomen Lukiolaisten Liitto hieman kummeksuu sitä, että B3-ruotsin opiskelussa vaadittava taitotaso on vähäisempi kuin B3-suomen vastaava. Onko tälle löydettävissä riittäviä perusteita, jos ajatellaan, että kielet ovat tasavertaisessa asemassa keskenään?[- -]"

Suomen Lukiolaisten Liiton (SLL) tavoite on oikea: maahanmuuttajien tasa-arvoisuus yhteiskunnassa ja työnsaannissa. SLL kääntää kuitenkin asiat päälaelleen. SLL tukee ja pitää yllä lausunnollaan (sekä hyväksymällä "toisen kotimaisen" pakollisuuden lukiossa) epätasa-arvoista ja epädemokraattista tilannetta Suomen kielitaitovaatimuksissa, jotka tulevat kielilainsäädännöstä sekä kunnallisten viranomaisten kielisäännöistä. SLL ei näe sitä, että jos maahanmuuttajista ei voi tulla tasavertaisia kansalaisia kantaväestöön nähden osaamatta 5,6 prosentin väestönosan äidinkieltä, jotain korjaamista on yhteiskunnassa, ei kielten opetuksessa.

Suomeen tulee myös aikuisia ammattitaitoisia maahanmuuttajia, joilla viran saanti voi estyä ruotsintaitovaatimuksen takia. Aikuiselta maahanmuuttajalta kahden uuden vieraan kielen opettelu työn saamiseksi on liikaa vaadittu (suomi ja ruotsi). Virkojen kielitaitovaatimuksia pitäisi muuttaa demokraattisemmiksi, ja kielitaitovaatimuksissa pitäisi joustaa maahanmuuttajien kohdalla, eikä lisätä ruotsin opetusta, jolla pidetään yllä nykyistä vääristynyttä tilannetta – varsinkin kun muiden kielten tarve Suomen työelämässä kasvaa koko ajan.

YLE Radio 1: Pakållinen heinäkuu 1.7. – 29.7.

1.7.2006

"Radio 1:n Pakollinen heinäkuu sukeltaa suomenruotsalaisuuteen ja herättää kesäkuulijan miettimään, olisiko hän lainkaan hän, jos Suomessa ei olisi n. 290 000 ruotsia äidinkielenään puhuvaa suomalaista. Kulttuurin, tieteen ja yhteiskunnallisten ohjelmien kirjo on laaja, ja sitä syventää monipuolinen arkisto-ohjelmien sarja. Tarjonnasta syntyy kameleonttimainen kokonaisuus, jonka kuultuaan vastaanottajan lienee mahdoton enää määritellä suomenruotsalaisuutta. Kuka on suomenruotsalainen? Mitä on suomenruotsalaisuus? Mikä suomalaisuudessa on suomenruotsalaisuutta? Olisimmeko suomalaisia ilman suomenruotsalaisia? Onko maailmassa toista maata, jonka kaikki kansallissankarit ovat vähemmistön edustajia? Pakollinen heinäkuu ruotii suomalaisten kaukaa kiertämän suomenruotsalaisen niin alastomaksi kuin sivistyneistön kesken on sopivaa."

YLE Radio 1:n "Pakållinen heinäkuu"

Apulaisoikeusasiamies: Pääesikunta on rikkonut kielilakia

30.6.2006

Apulaisoikeusasiamies Petri Jääskeläinen katsoo, että Pääesikunta on rikkonut kielilakia, kun se on lähettänyt Uudenmaan prikaatille asiakirjoja suomenkielisinä. Uudenmaan prikaati on pelkästään ruotsinkielinen.
Ongelma tuli esille apulaisoikeusasiamiehen tarkastuksella Uudenmaan prikaatissa. Samalla kävi ilmi, että myös muu virallinen kirjeenvaihto Pääesikunnasta prikaatiin on tapahtunut suomeksi. Asiakirjat on prikaatissa käännetty ruotsiksi. (STT)

Turun oikeusnotaareille kiintiö Helsingin yliopistoon

14.6.2006

Helsingin yliopiston oikeustieteellinen tiedekunta on päättänyt perustaa erillisen kiintiön ruotsinkielisille Åbo Akademista valmistuneille oikeusnotaareille. Ensi vuoden syksystä alkaen voi Åbo Akademista valmistunut päästä Helsingin oikeustieteen maisterikoulutukseen ruotsinkielisten kiintiössä ilman pääsykoetta. Helsinkiin otetaan vuosittain korkeintaan kymmenen Åbo Akademista valmistunutta oikeusnotaaria opintomenestyksen perusteella. Vuodesta 2000 lähtien Åbo Akademin oikeusnotaareita on otettu Helsingin yliopistoon ilman pääsykoetta, mutta hakemuksia on käsitelty yksittäin. (Turun Sanomat)

Stenbäck pönkittäisi ruotsin kielen asemaa Suomessa

5.6.2006

Ministeri Pär Stenbäckin johtama työryhmä on tehnyt listan ehdotuksia kaksikielisyyden vahvistamiseksi Suomessa. Ehdotuksiin kuuluvat muun muassa tiiviimpi ruotsinkielisten päiväkotien verkosto, sopuisampi asenne kaksikielisyyttä kohtaan kouluissa ja opettajankoulutuksessa, kuntien kielipoliittiset ohjelmat sekä ruotsinkielisiä kouluja suomenkielisille koululaisille.
Stenbäckin aloitteesta koottu työryhmä ottaa kantaa kaksikielisyyskeskusteluun, joka hänen mielestään on dramatisoitunut ja ideologisoitunut liikaa.
Työryhmään kuuluvat tutkijat Catharina Lojander-Visapää ja Anna Slotte-Luttge, äidinkielenneuvoja Barbara Hale'n ja copywriter Martti Korpijaakko. (MTV3-STT)

Kieliasetus liian kova korkeakouluopiskelijoille

16.5.2006

Korkeakoulujen opiskelijoiden ruotsin kielen taito ei yllä vaaditulle tasolle. Opetusta pohtinut työryhmä esittää perusopetuksen resurssien lisäämistä tai kieliasetuksen helpottamista.
Suomessa pitäisi miettiä kieliasetuksen helpottamista, koska suuri osa korkeakoulujen opiskelijoista ei selviä nykyisistä ruotsin kielen taitoa koskevista vaatimuksista. Ruotsinopetusta pohtinut työryhmä kertoi radikaalin johtopäätöksen tänään Hämeenlinnassa pidetyssä seminaarissa.
Esimerkiksi Satakunnan ammattikorkeakoulussa tehdyssä tutkimuksessa on huomattu, että ylioppilaskirjoituksissa cum laude -arvosanan kirjoittaneistakin vain joka kymmenes yltää sanaston ja rakenteiden hallinnassa tasolle, jota kieliasetus edellyttää. Sitä heikomman arvosanan saaneilla on suuria vaikeuksia selviytyä kieliopinnoista.
Hämeenlinnan ammattikorkeakoulun johtaja Taina Juurakko-Paavola sanoo, että moni opiskelija kaipaa vielä kieliopin ja perussanaston opetusta, vaikka korkeakoulutasolla pitäisi keskittyä oman erityisalan ruotsiin.
Korkeakouluilla ei ole hänen mukaansa resursseja paikata kouluopetuksen puutteita. Kieliasetuksen edellyttämälle tasolle päästään vain lisäämällä resursseja peruskoulussa ja lukiossa.
Juurakko-Paavola ei pidä mahdottomana ajatusta muuttaa määräyksiä niin, että korkeakoulussa voisi vastedes suorittaa alempitasoisen ruotsin opintojakson tai kokeen.
– Kaikki eivät kuitenkaan myöhemmin tarvitse niin kovaa kielitaitoa, mitä valtionhallinnon virkoihin nykyisin vaaditaan.
Kieliasetus sisältyy vuonna 2003 säädettyyn kielilakiin, joka pyrkii turvaamaan kaksikielisyyden Suomessa. Tämänhetkisen asetuksen mukaan ruotsi on hallittava kirjallisesti ja suullisesti sellaisissakin tilanteissa, joihin ei varauduta etukäteen.
(MTV3-STT)

Ahvenanmaata kaavaillaan liitettäväksi Ruotsiin?

26.4.2006

Ruotsin ja Ahvenanmaan välinen yhteistyö käsittää jo muun muassa ruotsalaisten sairaanhoitopalveluiden ostamisen.
Ahvenanmaan kielipoliittinen komitea ehdottaa, että maakunta pyytää Ruotsin apua säilyäkseen ruotsinkielisenä. Ensi vaiheessa tämä tarkoittaisi nykyisen ahvenanmaalais-ruotsalaisen yhteistyön laajentamista.
Ruotsin ja Ahvenanmaan välinen yhteistyö käsittää ruotsalaisten sairaanhoitopalveluiden ostamisen, Ruotsin tv- ja radiolähetykset sekä opiskelijavaihdon. Suunnilleen seitsemän kymmenestä ahvenanmaalaisnuoresta opiskelee jonkin aikaa jossakin ruotsalaisessa korkeakoulussa.
Toinen valtiovarainministeri Ulla-Maj Wideroos pitää avun pyytämistä maan rajojen ulkopuolelta "aika raskaalla tykistöllä ampumisena". Hän toteaa, että ahvenanmaalaiset tekevät tietysti niin, kuin heille on parasta.
Kielipoliittinen komitea syyttää Suomea siitä, että Suomi on luopunut velvoitteistaan suomen kieltä kohtaan.
Ahvenanmaan maaherra Peter Lindbäck oli kielipoliittisen komitean kuultavana. Hän kertoo selvittäneensä komitealle avoimesti, mitä ongelmia maakunnalle tuottavat suomen kielellä tulevat kirjoitukset. Hän laskee, että käännöstyöt vievät noin 20 prosenttia itsehallinnon resursseista.
(MTV3-STT)

Seminaari ruotsinopettajille Turussa

21.4.2006

Ruotsalainen aika Suomen historiassa tulee tulevaisuudessa olemaan osa ruotsinopetusta suomenkielisissä lukioissa. Turussa on meneillään projekti "Ruotsiksi Turussa", jossa ruotsinopettajat ja historioitsijat tekevät yhteistyötä. Tämä projekti tullaan esittelemään kaikille Suomen ruotsinopettajille. (Internytt)

Ruotsi haluaa puuttua ruotsin opetukseen Suomessa,
kun samanaikaisesti suomen kielen asema Ruotsissa heikkenee

20.4.2006

Ruotsin valtio aikoo ryhtyä tukemaan ruotsin opetusta Suomessa. Ruotsalaiset ovat huolestuneet suomalaisten heikosta ruotsin taidosta ja yrittävät nyt korjata asiaa valtion tuella. Tarkoitus on muun muassa lähettää Opetushallitukseen ruotsalainen virkamies, joka valvoisi kielen opetuksen tasoa. Ruotsalaiset eivät aiemmin ole tohtineet puuttua ruotsin opetukseen entisessä alusmaassaan. Pelkona on ollut, että huseeraus koettaisiin Suomessa kulttuuri-imperialistiseksi tuulahdukseksi.
Nyt ruotsalaisten huoli on kuitenkin kasvanut siinä määrin, että suomalaisten kehnoon kielitaitoon on pakko puuttua. Viimeinen pisara oli pakollisen ruotsin poistaminen ylioppilaskirjoituksista.
Ruotsin hallituksen selvitysmies Erland Ringborg jättää ensi viikolla esityksensä, johon sisältyy liuta toimia ruotsin opetuksen tukemiseksi. Ringborgin mukaan suomalaisten ruotsin opetusta pitää tukea lähettämällä Opetushallitukseen ruotsalainen virkamies, joka valvoo ruotsin opetuksen tasoa suomenkielisissä kouluissa. Hänen avullaan voitaisiin puuttua epäkohtiin ja tarvittaessa kanavoida vaikkapa rahaa oppikirjoihin, selvitysmies kaavailee.
Selvityksessä ehdotetaan myös mittavaa mielikuvakampanjaa, jossa ruotsin kielen mainostamiseen valjastettaisiin sekä Hanasaaren kulttuurikeskus että sähköiset tiedotusvälineet. Esimerkiksi Yleisradion kanaville haluttaisiin ujuttaa riikinruotsalaisia opetusohjelmia. Lisäksi suomalaisiin rahastoihin sponsoroitaisiin ruotsalaisstipendejä.
Ruotsalaiset ovat neuvotelleet asiasta sekä opetusministeri Antti Kalliomäen (sd.) että Opetushallituksen kanssa. Vastaanotto on ollut pääosin myönteinen, kertoo neuvotteleva virkamies Henrik Lauren Opetushallituksesta.
Suomessa harkitaan parhaillaan, pitäisikö Suomen ryhtyä vastaiskuun ja alkaa kampanjoida Ruotsissa suomen kielen puolesta. Ainakin jonkinlaista vastavuoroisuutta on tiettävästi suunnitteilla.
(YLE24 / Jyri Rantala)

Rkp esittää ruotsinkielisille erillisiä kouluja

15.4.2006

Ruotsalainen kansanpuolue Rkp katsoo, että suomen- ja ruotsinkielisten koululaisten pitäisi käydä koulua eri rakennuksissa. Kannanotto sisältyy puolueen uuteen kaksikielisyysohjelmaan. Se on määrä hyväksyä heinäkuun puoluekokouksessa. Asiasta kertoi Vasabladet-lehti pitkänäperjantaina. Lehti haastatteli ohjelman laatineen työryhmän puheenjohtajaa Maria Björnberg-Enckelliä. "Meilläkin Helsingissä on nykyisin ruotsin- ja suomenkielisten yhteisiä koulu- ja päiväkotirakennuksia. Kaksikielisyystyöryhmä katsoo kuitenkin, että opetuksen pitäisi tapahtua erillisissä koulurakennuksissa", Björnberg-Enckell sanoo.
(STT)

Rkp alkaa kosiskella myös kaksikielisiä

13.4.2006

Rkp tavoittelee kaksikielisiä, jotka tuntevat olonsa kotoisaksi sekä ruotsin- että suomenkielisessä kulttuurissa. Puolue julkisti keskiviikkona kaksikielisyysohjelmansa. Pohjanmaan edustajat ovat arvostelleet ohjelmaa. Arvostelijat pelkäävät puoluen menettävän identiteettinsä, jos se alkaa avoimesti kosiskella suomenkielisiä. Puolue haluaisi kaksikielisten tuntevan itsensä tervetulleiksi muun muassa ruotsinkielisiin instituutioihin.
(Helsingin Sanomat)

Rkp vaatii, että ylioppilaskirjoitusten ruotsia selvitetään

12.4.2006

Ruotsalainen kansanpuolue vaatii, että kaksi vuotta sitten muutetun lukiolain vaikutukset selvitetään ruotsinkielen osalta. RKP näkee, että toisen kotimaisen kirjoittajien määrä on vähentynyt katastrofaalisesti joka vuosi. Vuonna 2004 kirjoitti 22.000 abiturienttia ruotsin, mutta keväällä 2005 enää 17.000. RKP:n mukaan opettajapiireissä on todettu, että uusi kurssisuunnitelma lukiossa on johtanut heikentyneeseen kielipätevyyteen, kun vapaaehtoisuus on lisääntynyt.
(Internytt)

Unelmakämppiä vain ruotsinkielisille

22.3.2006

Ruotsinkieliset korkeakouluopiskelijat pääsevät pian nauttimaan Helsingin hulppeimmista opiskelija-asunnoista. Tärkein pääsyvaatimus Arabianrannan merellisiin opiskelija-asuntoihin on kielitaito. Asuntoa hakevan edellytetään opiskelevan ruotsin kielellä helsinkiläisessä yliopistossa, ammattikorkeakoulussa tai ammattikoulussa.
Kiinteistöyhtiö Arcada Novan toimitusjohtaja Björn Teirin mukaan asunto voidaan myöntää poikkeustapauksessa myös suomen kielellä opiskelevalle. Suomenkielisillä asunnon saaminen voi kuitenkin olla hankalaa, sillä rakennuttajina ovat ruotsinkieliset opiskelijajärjestöt ja säätiöt, joilla on vaikutusvaltaa asukkaiden valinnassa.
Valtaosan asunnoista povataan menevän Arabianrannassa sijaitsevan ruotsinkielisen ammattikorkeakoulu Arcadan opiskelijoille.
Varakkuus ei ole este uusiin asuntoihin pääsemiselle. Esimerkiksi 28 neliön yksiössä asuva opiskelija voi tienata 2750 euroa kuussa. 47,5 neliön kaksiossa tuloraja on 3300 euroa taloutta kohden. Arkkitehti Stefan Ahlmanin suunnittelemat opiskelija-asunnot edustavat modernia asumista. Kaikissa asunnoissa on mm. television katsomisen internetistä mahdollistava dataliittymä, yhdistelmäuuni mikrolla sekä oma parveke. Osassa asunnoista on myös merinäköala.
(Ilta-Sanomat)

Ruotsinkieliset opettajat suivaantuivat suomalaisuusartikkelista

13.3.2006

Ruotsinkielinen opettajakunta on suivaantunut Opettaja-lehdessä helmikuussa julkaistusta haastattelusta. Turussa ilmestyvä Åbo Underrättelser-lehti kirjoitti lauantaina, että joukko ruotsinkielisiä opettajia suunnittelee jopa eroavansa Opetusalan Ammattijärjestöstä OAJ:sta. Opettaja-lehdessä ilmestyneessä artikkelissa haastatellaan Suomalaisuuden Liiton puheenjohtaja Heikki Talaa. Tala sanoo artikkelin lopussa: "Pienin askelin onkin edetty, kun ruotsin kielestä on nyt saatu ylioppilaskirjoituksissa vapaaehtoinen aine. Lopulliseen tavoitteeseen, viralliseen yhden kielen Suomeen Ahvenanmaata myöten, on kuitenkin vielä matkaa. Se on kuitenkin välttämätöntä monestakin syystä eikä vähiten sen vuoksi, että Suomessa puhutaan tällä hetkellä jo lähes 150 erilaista kieltä äidinkielenä."
Suomenruotsalainen opettajayhdistys FSL haluaa, että OAJ:n johto tuomitsee artikkelin. "Opettaja-lehden pitäisi osoittaa arvostelukykyä, kunnioitusta ja hyvää makua", sanoo FSL:n puheenjohtaja Dan Johansson STT:lle. Opettaja-lehden päätoimittaja Hannu Laaksola ei ota asiaan mitään kantaa. Hänestä näkemys on Suomalaisuuden liiton eikä hänellä ole tekemistä sen kanssa. OAJ:n puheenjohtajan Erkki Kangasniemen mukaan olisi ollut parempi, ettei tällaisia kirjoituksia olisi ollut lehdessä. Haastattelun pääsy lehteen oli virhe eikä sellaista pitäisi tapahtua, hän pahoittelee. Järjestönä OAJ ei hänen mielestään kuitenkaan voi ryhtyä tuomitsemaan kirjoitusta.
(STT)

Opettaja-lehden päätoimittaja Hannu Laaksola sanoo Läraren-lehden haastattelussa 9.3., ettei lehti voi vaikuttaa siihen, mitä haastateltava sanoo ja perimmiltään kyse on sananvapaudesta.

Opettaja-lehti ei esitä omia kantojaan kyseisessä artikkelissa. Jos haastateltavan sanomisia aletaan valikoimaan, on kysymys itsesensuurista. Ruotsinkielinen opettajakunta paljastaa omat tavoitteensa lausunnollaan. Ruotsinkieliset yhteisöt haluavat, että Suomessa ei toimisi sananvapaus, vaan että kaikki ruotsin kielen asemaa kritisoivat kirjoitukset sensuroitaisiin. Ruotsinkielinen opettajakunta ja FSL paheksuvat siis sitä, että Opettaja-lehti harjoitta sananvapautta eikä sensuuria.

Ruotsin kielen opetus opetusministeriön ruotsinkieliseen yksikköön

11.3.2006

Opetusministeriön ruotsinkielinen yksikkö ottaa vastuun ruotsin kielen opetuksesta suomenkielisissä kouluissa uudessa järjestelyssä, joka tulee voimaan ensimmäinen huhtikuuta. Opetushallituksen ylijohtaja Kirsi Lindroos on huolestunut suomenkielisten heikentyneistä ruotsin kielen taidoista. Lindroosin mukaan täytyy ruotsinkielisen opetusministeriön yksikön ottaa enemmän vastuuta ruotsin kielen opetuksesta suomenkielisissä kouluissa. Lindroosin mukaan suomenkielisten yksiköiden resurssit eivät enää riitä. Lindroos uskoo, että lisäämällä yhteistyötä kieliryhmien välillä voidaan vähentää kielteistä suhtautumista ruotsin kieleen. Suomenkielisten täytyy saada parempaa tietoa ruotsinkielisyydestä ja siitä, mitä suomenruotsalainen kulttuuri oikeastaan on, sanoo Lindroos."
(Internytt)

Pääkaupunkiseudun ruotsinkielisiltä kysytään palveluista

10.3.2006

Espoo, Helsinki, Kauniainen ja Vantaa aikovat parantaa yhdessä Suomen kuntaliiton ja Sydkustens landskapsförbundetin kanssa pääkaupunkiseudun ruotsinkieliselle väestölle tarjottavia julkisia palveluja. Yhteensä 2 400 äidinkielenään ruotsia puhuvaa asukasta on valittu vastaamaan palvelukyselyyn. Sen saa Helsingissä 800, Espoossa 800, Vantaalla 400 ja Kauniaisissa 400 ruotsinkielistä 18 - 80-vuotiasta asukasta. Tulosten perusteella laaditaan ehdotuksia palvelujen tuotantomalleiksi. Kyselyn tulokset valmistuvat toukokuun lopussa. Niistä tiedotetaan kaupunkien kotisivuilla. Lisäksi Kuntaliitto ja Sydkustens landskapsförbund julkaisevat ne kokonaan. Tutkimuksen teke Åbo Akademin Institutet för finlandssvensk samhälllsforskning.
(Helsingin Sanomat)

Ruotsi selvittää ruotsin opetuksen tukimahdollisuuksia Suomessa

7.3.2006

Ruotsin valtio haluaa nostaa innostusta Ruotsia ja ruotsinkieltä kohtaan Suomessa esimerkiksi oppilas- ja opettajavaihdoilla. Haastetta riittää, kun Ruotsi ei ole suomalaisten oppilaiden suosituimpien vaihtomaiden listan kärjessä, eikä Suomi ruotsalaisten nuorten kärjessä, sanoo hallituksen selvitysmies Erland Ringborg.
Mutta miten suomalaiset saadaan innostumaan Ruotsista ja ruotsinkielestä? Oppilas- ja opettajavaihdoilla, kulttuurivaihdolla ja valistuksella, vastaa Erland Ringborg. Toimenpiteitä toivotaan lähinnä suomenkielisille alueille, ei suomenruotsalaisille tai kaksikielisyyden tukemiseksi Suomessa. Toivelistalla on käytännön opettaja- ja oppilaisvaihdon sekä kulttuurivaihdon lisäksi juuri yleinen valistustoiminta Ruotsista. Käytännössä valistusta voidaan esimerkiksi tehdä huomioimalla Suomen ja Ruotsin yhteistä historiaa, kertoo Erland Ringborg.
Keskustelua on myös käyty resurssikeskuksen perustamisesta Helsingin Hanasaareen, mutta tämä hanke on toistaiseksi jäänyt suunnittelutasolle. Opetusministeriön mukaan koulutushanke kuuluu opetushallitukselle, eikä Hanasaaren piiriin. Kultturivaihtomahdollisuuksista käydään kuitenkin vielä keskustelua.
Ringborgin osaselvityksen on määrä valmistua huhtikuun loppuun mennessä. Tarkoitus on että toimenpiteitä saataisiin jo ensi vuodelle, kertoo Erland Ringborg. Konkreettinen toimenpide ensi vuodelle olisi ruotsalaisen asiantuntijan asettaminen Suomen opetushallitukseen Goethe-instituutissa kokeillun mallin mukaan, Erland Ringborg paljastaa.
Sisuradio/Niki Bergman

Puuttuva todistus ruotsin taidosta venyttää Helsingin hammashoitojonoa

27.2.2006

Helsingin hammashuollon hoitojonoja venyttää kiista kielitaidosta. Kaupunki hylkäsi neljä ostopalvelua tarjonnutta yritystä sillä perusteella, että hammaslääkäreiltä puuttuivat kielitodistukset.
Hylättyjen joukossa on muutoin vertailussa hyvin sijoittunut yritys, jossa työskentelee kaksi hammaslääkäriä, jotka ovat taustaltaan maahanmuuttjia. Yritys on hoitanut helsinkiläisten hampaita ostopalveluina kaupungille jo monen vuoden ajan.
Helsinki vaatii kaikilta terveydenhuollon ostopalvelujen tuottajilta hyvää suomen kielen taitoa ja tyydyttävää ruotsin taitoa.
(Helsingin Sanomat)
Lue artikkeli

Ruotsin kielellä heikohko kannatus Suomessa

21.2.2006

Brysselissä tiistaina julkistettu eurobarometri kysyi kaikkiaan lähes 29 000 aikuiselta, mitä vieraita kieliä he haluaisivat lastensa oppivan. Kyselyyn vastanneista hieman yli tuhannesta suomalaisesta 38 prosenttia nosti ruotsin toiseksi tärkeimmäksi kieleksi. Suomalaisista 85 prosenttia asetti englannin ensimmäiseksi vieraaksi kieleksi. Kolmanneksi sijoittui saksa ja seuraavista sijoista kamppailivat tasapäisesti venäjä ja ranska. Englannilla on ylivoimainen kannatus, sillä koko EU:n alueella 77 prosenttia vastanneista sijoitti sen tärkeimmäksi kouluissa opittavaksi kieleksi. Todellisuudessa kannatus on paljon suurempaa, sillä britit ja irlantilaiset asettivat pääpainon ranskan opinnoille. Venäjällä on puolestaan yllättävänkin vahva tuki Baltian maissa. Virossa 47 prosenttia vastanneista halusi venäjän toiseksi vieraaksi kieleksi. Kannatus oli miltei yhtä suuri Liettuassa ja Latviassa.Miltei 60 prosenttia vastaajista ilmoitti osaavansa ainakin yhtä vierasta kieltä niin hyvin, että kykenee keskustelemaan sillä. Liki 30 prosenttia kertoi hallitsevansa kahta ja 11 prosenttia kolmea vierasta kieltä. Vieraiden kielten osaaminen koetaan suureksi hyödyksi lomilla, mutta myös työelämässä kielitaidon tarve ymmärretään aiempaa vahvemmin. Puolet kaikista vastaajista oli sitä mieltä, että jokaisen EU-kansalaisen tulisi osata ainakin kahta vierasta kieltä. Hieman kummallista on, että laajan kieliosaamisen kannatus oli tässä kohdin Pohjoismaissa selvästi vähäisempää kuin Välimeren alueella. Kahden lisäkielen hallintaa puolsi Ruotsissa ainoastaan 27 prosenttia vastaajista ja Suomessakin prosentti oli vain 40.
(STT)

Kielten opiskelu kaventunut entisestään

8.2.2006

Yli 90 prosenttia peruskoulun oppilaista lukee englantia ensimmäisenä A-kielenä. Tilastojen mukaan noin 90 prosenttia kunnista järjesti 2004 kaikille yhteisenä A-kielenä ainoastaan englannin opetusta. Saksan, ranskan ja venäjän opiskelu ykköskielenä on mahdollista enimmäkseen vain Suomen suurimmissa kaupungeissa. Vain Helsingissä, Turussa ja Lahdessa oppilailla oli mahdollisuus opiskella ensimmäisenä vieraana kielenä jotakin seuraavista: saksa, ranska, ruotsi, englanti tai venäjä. Esimerkiksi ruotsia ykköskielenä opetettiin 21 kunnassa, saksaa 13:ssa ja ranskaa kahdeksassa. Kymmenet kunnat ovat luopuneet viime vuosina niin sanottujen harvinaisten kielten opettamisesta ykköskielenä. Myös vapaaehtoisten A-kielten opiskelijamäärät ovat vähentyneet. Viidennellä luokalla tavallisimmin alkava toinen pitkä kieli tuli peruskoulun ohjelmaan 1994. Siitä neljän vuoden kuluttua enimmillään 37 prosenttia 5. luokan oppilaista opiskeli jotain vapaaehtoista A-kieltä, mutta vuoteen 2004 mennessä osuus oli pudonnut alle 30 prosenttiin. Samalla vapaaehtoisen A-kielen opetusta järjestävien kuntien osuus on supistunut alle puoleen. Vielä vuonna 1999 osuus oli 61 prosenttia. Suosituin vapaaehtoinen A-kieli on yhä saksa, mutta saksan opetuksenkin on 2000 – 2004 lopettanut lähes sata kuntaa.
(Helsingin Sanomat)

Yhteistyöhalut Helsingin kanssa kasvavat Sipoossa

3.2.2006

Sipoon kokoomus, Sdp ja keskusta ovat lähteneet yhdessä lämmittämään kuntansa suhteita Helsinkiin ja Helsingin seutuun. Uusi yhteistyörintama irtisanoutuu Rkp:n eristäytymispolitiikasta ja kannattaa yhteistä maankäytön suunnittelua Helsingin kanssa. Ryhmäjohtajat Juhani Rantala (kok), Hanne Aho (sd) ja Jouko Tikkanen (kesk) sanovat, että Sipoon on otettava vastuunsa Helsingin kasvusta ja lisättävä kaavoitusta. Sipoon nykyiset kasvutavoitteet ovat sipoolaispoliitikkojen mielestä epärealistisen alhaiset. Rantalan, Ahon ja Tikkasen mukaan Sipoo ei saa eristäytyä, vaan sen oman edun mukaista on olla avoimesti neuvottelemassa yhteistyöstä länteen, kunta- ja palvelurakenteesta sekä yhteisestä maankäytön suunnittelusta.
(Helsingin Sanomat)

Englannista tulee ensimmäinen kieli Vaasassa

3.2.2006

Englannista tulee ensimmäinen kieli suomenkielisille koululaisille Vaasassa syksystä 2006 alkaen. Uuden koulutusohjelman mukaan tulee oppilaiden ensi kädessä oppia englantia. Neljänneltä vuosikurssilta voivat oppilaat vapaaehtoisesti valita ruotsin opettelun. Kieli, jota ei ole valittu, tulee pakollisena seitsemännellä luokalla."
(Internytt)

Yo-ruotsiin ilmoittautuneitten määrä laskussa

1.2.2006

Kevään ylioppilastutkinnon keskipitkän ruotsin kokeeseen on ilmoittautunut noin 2200 kokelasta vähemmän kuin edelliskeväänä, jolloin toinen kotimainen kieli oli ensimmäistä kertaa valinnainen aine.
(Helsingin Sanomat)

Wikipedia (2)

31.1.2006

Wikipedian aihetta pakkoruotsi on muokattu. Wikipedia levittää propagandaa pakkoruotsin puolesta otsikolla "Virallisten kielten opetus muissa monikielisissä maissa". Totuus on kuitenkin hieman toisenlainen kuin sivulla annetaan ymmärtää. Ensinnäkin pakkoruotsi käsittää myös korkeakoulujen pakkoruotsin sekä ruotsintaitovaatimukset valtion ja kuntien viroissa. Näistä ei otsikon alla mainittujen maiden kohdalla puhuta mitään. Myöskään Kanadasta tai Sveitsistä ei puhuta. Olosuhteet Wikipediassa mainituissa maissa eroavat muutenkin Suomen tilanteesta:

Norja: Norjassa puhutaan norjaa, joka jakautuu kahteen päämurteeseen: bokmålet, jota puhuu 86 – 90 prosenttia ja nynorsk, jota puhuu 10 – 12 prosenttia väestöstä.
Irlanti: Iiri on Irlannin alkuperäiskieli, joka halutaan kulttuurinationalistisista syistä säilyttää Irlannissa eikä sen opiskelua siksi vastusteta Irlannissa – aivan päinvastoin.
Belgia: Kolme virallista kieltä: hollanti, ranska ja saksa. Hollannin kielisiä on n. 55 – 60%, ranskankielisiä 40 – 44% ja saksankielisiä noin 1% asukkaista.
Pitää myös muistaa, että kielet kuten ranska ovat maailmankieliä, joita puhuvat sadat miljoonat ihmiset maailmalla.

Wikipedia on hyvä esimerkki siitä, miten puolitotuuksilla voidaan levittää propagandaa. Wikipedian ruotsinkieliset ylläpitäjät kertovat, että muidenkin maiden peruskouluissa on pakollisia kieliä, mutta eivät selvitä tarkemmin näiden maiden tilanteen taustoja. Olennaisin asia, mikä Wikipediassa jätetään kertomatta on seuraava: kuinka monta vuotta kansalainen joutuu näissä maissa opettelemaan maan toista virallista kieltä saadakseen korkeakoulututkinnon. Myöskään kielitaitovaatimuksista valtion ja kuntien viroissa ei ole mainittu.

Ruotsinkieliset sosiaalidemokraatit

24.1.2006

Ruotsinkieliset sosiaalidemokraatit (FSD) vaativat Vasabladet sanomalehden mukaan, että Suomen EU-johtajuuden aikana on mainostettava kokousvieraille, poliitikoille ja virkamiehille, että Suomi on kaksikielinen maa. On jaettava kirjasta "Life in two languages" sekä kaikkien kylttien ja esitteiden tulee olla myös ruotsiksi. Suomi saa EU:n puheenjohtajuuden kesäkuussa 2006.
(Vasabladet)

Wikipedia

23.1.2006

Wikipedia on Internetissä oleva vapaa tietosanakirja, jota voi periaatteessa muokata jokainen. Tästä seikasta huolimatta Wikipediaa pidetään luotettavana tiedonlähteenä. Wikipedian suomenkielisen version aihetta pakkoruotsi ovat alkaneet muokkaamaan Wikipedian ylläpidossa olevat todennäköisesti ruotsinkieliset henkilöt, jotka ovat samalla lukinneet aiheen. Tämä tarkoittaa, että aihetta ei voi muut ihmiset enää muokata.

Sivulta on poistettu linkkejä pakkoruotsia vastustaville sivuille. Sivustoon on kuitenkin lisätty linkki tämän sivuston "Median sensuuri" -sivulla mainittuun Suomen Gallupin tekemään mielipidemittaukseen. Itse tekstiin on lisätty epärelevantteja asioita kuten esimerkiksi, että kielilaki hyväksyttiin eduskunnassa lähes yksimielisesti. Kielilaista ei kuitenkaan tule ruotsintaitovaatimuksia - kielilaki antaa ainoastaan oikeuksia. Wikipedian pakkoruotsi-sivulla yritetään antaa ihmisille käsitys, että koulujen pakkoruotsi olisi hyväksytty eduskunnassa äänin 179 - 3.

Ruotsilta rahaa Suomen ruotsinkielen opetukseen

22.1.2006

Ruotsissa suunnitellaan ruotsinkielen opetuksen tukemista Suomessa. Ruotsin Helsingin-suurlähetystön lehdistö- ja kulttuuriasiain neuvoksen Anders Erikssonin mukaan jo valtion ensi vuoden budjettiesitykseen ehdotetaan määrärahaa tätä tukipakettia varten.
Todennäköisesti on kyse ruotsinkielen opetuksesta suomalaisissa kouluissa, esimerkiksi ruotsalaisesta nuorisokulttuurista sekä lyhytaikaisesta opettaja- tai oppilasvaihdosta.
(STT)

Suomen kielikoulutuspolitiikan perusteita ja tavoitteita selvitetään

18.1.2006

Suomen kielikoulutuspolitiikan perusteita ja tavoitteita selvitetään hankkeessa, joka on Opetusministeriön tuella aloitettu Soveltavan kielentutkimuksen keskuksessa Jyväskylän yliopistossa. Hankkeessa otetaan huomioon suomalaisessa yhteiskunnassa tapahtuneiden muutosten lisäksi kielikoulutuksen tavoitteenasettelussa kansainvälisesti ja erityisesti Euroopan unionissa tapahtuneet muutokset. Tarkoituksena on tuottaa suosituksia maamme kielikoulutuksen uudistamiseksi vastaamaan nykypäivän ja tulevaisuuden tarpeita ja tavoitteita.
Lue koko artikkeli

Suomalaisten kielitaito kaventunut

18.1.2006

Virkamiehiltä vaaditaan Suomessa useimmiten sekä suomen että ruotsin taitoa. Sajavaara ymmärtää näkemyksiä, joiden mukaan kahden uuden kielen opiskelu on kova vaatimus maahanmuuttajalta. – Joudumme pohtimaan myös kansalliskieltemme asemaa. Mielelläni en tässä vaiheessa ottaisi siihen enempää kantaa, niin kuuma peruna se on. – Ruotsin taso on kuitenkin romahtanut. Ylioppilaskirjoituksistakin pääsee nykyisin läpi, vaikkei ruotsia osaisikaan. Argumentit ruotsin kielen opiskelun puolesta eivät pure lapsiin eivätkä heidän vanhempiinsa, Sajavaara toteaa. (Etelä-Suomen Sanomat)
Lue koko artikkeli

Ruotsintaitovaatimus estää maahanmuuttajien työnsaannin

17.1.2006

"Batulo Essakin suomi soljuu nopeasti ja varmasti. Verbit taipuvat sutjakkaan ja kielen vivahteet ovat hallussa. Silti maahanmuuttajataustaisen kätilön mahdollisuudet saada virka pääkaupunkiseudun terveydenhuollosta ovat tyssänneet siihen, ettei Essak hallitse ruotsia.
– Valmistuin kätilöksi vuonna 1995 ja pääsin töihin Naistenklinikalle. Työssäni käytin suomea, englantia, venäjää ja Somaliaa, mutta vaikka olen pätevä hoitaja, HUSista en ole voinut virkaa edes hakea, kun ei ole ollut ruotsin kielen taitoa." (Tehy-lehti 1/2006)
Lue koko artikkeli

Lukiolaiset: Presidenttiehdokkaat pysykööt lestissään!

4.1.2006

Suomen Lukiolaisten Liiton mielestä useat presidenttiehdokkaat yrittävät kalastella irtopisteitä hätiköidyillä kommenteillaan toisen kotimaisen kielen palauttamisesta pakolliseksi aineeksi ylioppilastutkinnossa vasta kolmen tutkintokerran kokemusten perusteella. Ylioppilastutkintoon, jossa kaikille pakollista on vain äidinkielen kokeen suorittaminen, päädyttiin pitkällisen rakennekokeilun perusteella. Rakennekokeilua ja sen tuloksia pitivät hyvinä niin opetusministeriö, Opetushallitus, rehtorit, lukiolaiset kuin lähes kaikki puolueetkin.

Valtaosa presidenttiehdokkaista on erinäisissä haastatteluissa ollut valmis ainakin varauksella palaamaan ennen vuotta 1995 käytössä olleeseen järjestelmään, jossa äidinkielen lisäksi myös toisen kotimaisen kielen kokeen kirjoittaminen oli pakollista. "Vanhan malliseen tutkintorakenteeseen palaamiselle ei ole mitään perusteita. Pitää muistaa, että hallitus on sopinut, että uudistuksen vaikutuksia arvioidaan vasta kuuden vuoden kuluttua", sanoo Suomen Lukiolaisten Liiton puheenjohtaja Tiina Niemi.
(Suomen Lukiolaisten Liitto)

Ruotsinkielinen keskitetty terveysasema-toiminta alkaa Helsingissä

1.1.2006

Helsingin terveysasemien ruotsinkieliset palvelut käynnistyvät vuodenvaihteessa kokonaisuudessaan Munkkiniemessä sekä porrastetusti Itäkeskuksessa ja Viiskulmassa. Sijainti perustuu ruotsinkielisen väestön jakautumiseen kaupungissa sekä liikenneyhteyksiin.
Munkkiniemen terveysasemalla lääkärin ja terveydenhoitajan ruotsinkieliset vastaanotot alkavat 2. tammikuuta 2006 niille potilaille, jotka ovat vuoden 2005 aikana ilmoittautuneet Munkkiniemen palvelujen käyttäjiksi. Itäkeskuksen ja Viiskulman terveysasemien ruotsinkieliset palvelut käynnistyvät porrastetusti alkuvuoden 2006 aikana.
(Helsingin Sanomat)