Suomen kielipolitiikka ja kieltenopetus

Ketkä haluavat muutosta?

Kriittisimmin nykyiseen ruotsin kielen asemaan suhtautuvat nuorista hyvät yhteiskunnalliset tiedot omaavat sekä aikuisista korkeakoulututkinnon suorittaneet.

Nuorten käsityksiä Ruotsista ja ruotsalaisuudesta -tutkimus (Suutarinen, Sakari & Brunell, Viking, 2000) mainitsee: "Suomenkielisten koulujen nuoret ovat puolestaan jyrkempiä vaatiessaan ruotsinkielen opiskelun vapaaehtoistamista (67 %). Ruotsinkielisten koulujen nuoret ovat tässä pehmeämmällä linjalla edelliseen väittämään nähden. Heistä 56 % vastustaa ajatusta, mutta 37 % suhtautuu asiaan myönteisesti. Huomionarvoinen havainto on, että tutkimuksen tiedollisessa kokeessa hyvin menestyneet suomenkieliset oppilaat suhtautuvat ruotsinkielen asemaan Suomessa osin muita kriittisemmin. Parhaimmat yhteiskunnalliset tiedot omaavat nuoret ovat kriittisimpiä ruotsalaisuuden suhteen. Kun suomenkielisille nuorille esitettiin väite, että ruotsin kielen asema tulisi turvata nykyistä paremmin Suomessa, niin 72 % vastusti ajatusta, kun heikoimman neljäsosan nuorista ajatusta vastusti vain 49 %".

Folktingetin vuonna 1997 julkaiseman selvityksen "Vårt land, vårt språk – kahden kielen kansa" mukaan korkeakoulututkinnon suorittaneet suhtautuvat kaikkein kielteisimmin pakolliseen ruotsin kieleen suomenkielisissä koluissa.

57 % kansalaisista ei haluaisi, että ruotsinkielisten asema säilyisi Suomessa muita kielivähemmistöjä parempana selviää Taloustutkimus Oy:llä teetetystä mielipidetiedustelusta (marraskuu 2006). Vastauksissa oli huomattavia eroja puoluekannan mukaan: Kokoomuksen kannattajista 43 prosenttia halusi säilyttää ruotsinkielisten nykyisen aseman, SDP:n kannattajista vain 25 prosenttia. Mielipidetiedustelun tuloksen voi tulkita niin, että yli puolet suomalaisista näkee virkojen pakkoruotsin ja ruotsinkieliset palvelut ylimitoitettuina.

Valtiovarainministeriön selvityksessä Kuuleminen ja osallistuminen tietoverkoissa vuodelta 2004 listattiin kansalaisten näkemyksiä kysymykseen, missä asioissa kansalaiset haluaisivat tulla kuulluiksi. Listassa ensimmäisinä mainitaan:
- ruotsin kielen asema Suomessa, kielilaki
- pakkoruotsi kouluissa

Opetushallituksen julkaisu (2001) "Kaikki kieliä oppimaan; opetusmenetelmiä ammatilliseen kieltenopetukseen": "Yhteenvetona voisin todeta, että ammatillisessa peruskoulutuksessa kieltenopintojen laajuudessa, pakollisuudessa ja valinnaisuudessa tulisi ottaa huomioon se, että kaikki opiskelijat eivät tulevaisuudessakaan motivoidu kielten opiskelusta eivätkä tarvitse tai ainakaan koe tarvitsevansa kielitaitoa työssään tai myöhemmin elämässään. Erityisesti arvioinnissa tuli esiin kritiikkiä pakollista ruotsin kieltä kohtaan. Toisaalta ruotsin kielen laajuutta pidettiin niin vähäisenä, etteivät pakolliset opinnot riitä nostamaan jo lähtökohdiltaan vaatimatonta kielitaitoa.

EU:n Eurobarometrissa 2006 "Europeans and their Languages" vain 0 – 40 % suomalaisista katsoo, että jokaisen tulisi äidinkielen lisäksi osata kahta vierasta kieltä.

”Neljä viidestä peruskoululaisesta ja yhtä moni heidän vanhemmistaan on esittänyt Nikin (1998:40-41) tutkimuksessa toisen kotimaisen kielen opiskelun tekemistä vapaaehtoiseksi.”
– Kielivalinnat ja kielten opiskelu

Muiden muassa Taloustutkimus Oy:n tekemien kyselytutkimusten mukaan suomalaisista 2/3 osaa kannattaa ruotsin muuttamista vapaaehtoiseksi aineeksi kouluissa.