Suomen kielipolitiikka, kielilaki, kaksikielisyys, pakkoruotsi

RKP

Jos suomenkielisillä ei olisi pakkoruotsia, he voisivat käyttää aikansa ja voimansa hyödyllisemmin. Tämän vuoksi suomenkielisillä tulee olla pakkoruotsi.”

Ruotsinkieliset tahot (RKP, FSD yms.) tietävät, ettei pakkoruotsille ole olemassa perusteita. Absurdeilla väittämillä pakkoruotsin puolesta halutaan välttää sen asian esilletulo, mikä on näiden tahojen pakkoruotsin ajamisen todellinen motiivi.

”– –. Jo 70-luvulla eräässä peruskoulukokouksessa, muistaakseni Jyväskylässä Peruskoulu 5 vuotta -seminaarissa, uskalsi eräs silloisen kouluhallituksen ruotsinkielisen osaston edustaja esittää pakollisuuden todellisen syyn, joka paljastaa, että alkujaankaan ei ole ollut kysymys koulujen kielipolitiikasta vaan yleisestä yhteiskuntapolitiikasta. Hän sanoi pakkoruotsista käydyssä keskustelussa jokseenkin sanatarkasti näin: 'Suomen kaltaisessa maassa pienen vähemmistön on pakko oppia valtaväestön kieli eli suomi, jos haluaa työtä pienen kotipaikkansa ulkopuolelta – varsinkin ruotsinkielisellä rannikolla. Ruotsinkielisiltä lapsilta kuluu siihen valtavasti aikaa ja voimia. Jos suomenkielisillä ei olisi tätä vastaavaa 'rasitetta', he voisivat käyttää aikansa ja voimansa hyödyllisemmin esim. englantiin tai matematiikkaan, jolloin ruotsinkieliset lapset joutuisivat epäoikeudenmukaiseen asemaan.' Tämä oli siis pakollisen ruotsin ajajien filosofia ja todellinen motiivi – –.”
– Asseri Joutsimäki, Opettaja-lehti (Keskustelua-palsta), 10/2004

RKP:lle tasa-arvo kielipolitiikassa on sitä, että suomenkielisille pyritään aiheuttamaan ylimääräisiä rasitteita. Suomenkielinen ajattelee yleensä, että jos suomenkielisiltä poistettaisiin pakollinen ruotsi ja vastaavasti ruotsinkielisiltä pakollinen suomi, olisivat kieliryhmät tasa-arvoisia. Asia ei kuitenkaan ole ruotsinkielisten kannalta näin. RKP ei halua poistaa pakkosuomea ruotsinkielisiltä, sillä se tietää, että ilman suomen taitoa ruotsinkieliset joutuisivat erittäin heikkoon asemaan Suomen työmarkkinoilla. Ruotsinkielisillä on siis pakko olla rasitteena pakkosuomi, joten RKP haluaa saada ylimääräisen rasitteen suomenkielisille, jotta suomenkieliset eivät olisi paremmassa asemassa koulutuksessa kuin ruotsinkieliset.

Sama motiivi koskee todennäköisesti valtion virkojen ruotsin taidon vaatimuksia, jotka ovat täysin tarpeettomia Uudenmaan, Turumaan ja Pohjanmaan ulkopuolella. Miksi RKP:n haluaa, että em. alueiden ulkopuolella valtion viroissa pitää osata ruotsia, vaikka siellä ei ole ruotsinkielisiä? Kun ruotsinkielisten on kuitenkin pakko osata suomea koko Suomessa – jos he haluavat hyvän työpaikan – haluaa RKP, että myös suomenkielisille asetetaan ruotsin taidon vaatimuksia – jotka ovat kuitenkin keinotekoisia ja ovat näin haitta rekrytoidessa henkilökuntaa. RKP yms. ruotsinkieliset tahot eivät ole tarkoituksella ja tietoisesti päämäärällään ajamassa haittaa vain suomenkielisille vaan koko Suomelle.

RKP ei ole puolue, vaan lehmänkaupoilla hallituksessa yhtä asiaa ajava etujärjestö, jota rahoittavat ruotsinkielinen eliitti ja suomenruotsalaiset säätiöt.

”Nykyinen järjestelmä on pyritty rakentamaan mahdollisimman tasapuoliseksi. Sen periaatteena on vastavuoroisuus. Eli kun ruotsinkielisille on pakkosuomi, niin suomenkielisille on pakkoruotsi. Tämä on ns. reilua.”
– Nimim. "Lars Dahl", Adressit.com-sivustolla 21.11.2006

”Miten joku koetaan aidoksi suomenruotsalaiseksi? Nyt kunnon suomenruotsalaisen kuuluu vaatia yo-ruotsia ja että ruotsi pidetään pakollisena suomalaiskouluissa. Jos epäröi tässä, suomenruotsalaiset hyljeksivät.”
– Jan-Erik Wiik, päätoimittaja, FST:n OBS-ohjelmassa 6.11.2006

Rkp:n Internet-sivu:
Näin puolueenne mainoksen/ilmoituksen, jossa luki "RKP, suomalainen kansanpuolue". Mitä tämä tarkoittaa?
– Tällä haluamme viestittää, että rkp - - on nykyään ainoa suomalainen kansanpuolue, jolla oikeasti on ovet avoinna kaikille, oli tausta sitten työntekijä, työnantaja, maanviljelijä, yrittäjä, tai jokin muu. Rkp on myös ainoa jäljellä oleva poliittisesti liberaali puolue - -.
Rkp vastaus on kyseenalainen, sillä jos ei kannata suomenkielisten valinnanvapauden rajoittamista, pakkoruotsia, ei ole asiaa Rkp:hen.

Noin 75 prosenttia ruotsinkielisistä äänestäjistä äänestää Ruotsalaista kansanpuoluetta (Rkp). Suomenkielisistä äänestäjistä taas 60 prosenttia suhtautuu kielteisesti Rkp:hen (Lähde: Helsingin Sanomat)

Rkp:lle yhteiskunnallisissa asioissa tulee ensiksi ruotsin kieli, vasta toiseksi ihmisten hyvinvointi ja viimeisenä – jos ollenkaan, suomenkielisten oikeudet. Yhtenä esimerkkinä Sipoo, jossa 60 prosenttia väestöstä on suomenkielisiä, mutta ruotsinkielisille on Sipossa kaksinkertainen määrä kouluja suomenkielisiin kouluihin verrattuna. Rkp on isoin puolue Sipoon kunnanvaltuustossa. 43 valtuuston paikasta 20 on Rkp:llä. Valtuutetuista yhteensä 27 on ruotsinkielisiä (2006).

Kunnilla on velvollisuus järjestää suomen- ja ruotsinkielistä opetusta joko järjestämällä opetus kunnassa tai ostamalla se viereisistä kunnista. RKP on kovaan ääneen vaatimassa perusopetusta kaikissa suomenkielisissä kunnissa muutamalle kunnassa asuvalle ruotsinkieliselle koululaiselle - yleensä jopa omaa ruotsinkielistä koulua. Kuitenkin esimerkiksi Närpiössä - joka on yksi Suomen kolmesta ruotsinkielisestä kunnasta - on tällä hetkellä (2006 alussa) 15 suomenkielistä halukasta menemään suomenkieliseen opetukseen. RKP ei opetusta järjestä, vaan kunta lähettää oppilaat viereisiin kuntiin, koska se on kaupungille edullisempaa.

Esimerkki on myös Vaasa, jossa on jo kauan ollut lääkäripula. Vaasan väestöstä vain 25 prosenttia on ruotsinkielisiä, mutta lääkäreitä on haettu Vaasaan jopa yksikielisesti ruotsinkielisillä ilmoituksilla. Vaasassa vaaditaan kielilaista poiketen kunnan viroissa hyvää vähemmistön kielen (ruotsi) taitoa ja vain hyvää enemmistön kielen taitoa (suomi). Vaatimus hyvästä ruotsin taidosta palvelee ainoastaan syrjintää virkoihin hakeutuvia päteviä suomenkielisiä kohtaan. Rkp on isoin puolue Vaasan kunnanvaltuustossa.

"Inkoossa on oma laki ja täällä nimenomaan tehdään asioita sillä tavalla kun Rkp tahtoo... se on meidän ongelmamme ollut aina."
– Esko Juvonen, Inkoon kunnanvaltuutettu (sd.), 45minuuttia -ohjelma 4.10.2006

Porvoossa Rkp ajoi kaupunginjohtajaksi epäpätevän ruotsinkielisen hakijan suomenkielisen hakijan ohi.

Helsingin Sanomat 21.6.2006:
"- - Helsingin hallinto-oikeus kumosi Porvoon kaupunginjohtajan ja apulaiskaupunginjohtajan valinnan menettelyvirheen vuoksi. Lisäksi oikeus katsoi, ettei viime kesänä kaupunginjohtajaksi valitulla Björn Teirillä (r) ole edes pätevyyttä tehtävään. - -. Vanhassa kaupungissa kahvila Helmeä pitävä Airi Kallio naureskelee koko jupakalle. "R, k, p. Siihen kiteytyy koko ongelma. Teirin valinta oli niin valmiiksi pedattu, että muut hyvät eivät edes hakeneet. Bärlund olisi ollut hyvä mies Porvoolle. Hän ei kuitenkaan enää lähde mukaan." - -. Porvoon kaupunginjohtaja Per-Håkan Slotte (r) ihmettelee, mitä kummallista on siinä, että valtuuston suurin puolue ajaa virkaan mieluistaan henkilöä. - -."

Helsingin Sanomat 4.7.2006:
"Rkp täyttää ensi marraskuussa sata vuotta. Lähes yhtä kauan Porvooseen on valittu kaupungin ylin virkamiesjohtaja, joka on ollut joko Rkp:n jäsen tai sen aatteiden kannattaja. Rkp ei halua ketjua katkaista. Viime vuosisadan alkupuolella porvoolaisista kaksi kolmasosaa puhui äidinkielenään ruotsia. Nyt enää reilu kolmannes. Rkp on silti kaupunginvaltuuston suurin puolue ja kuninkaantekijä. Kaksikielisessä kaupungissa ylimmän johdon edustajien pitäisi pystyä puhumaan molempia kotimaisia kieliä lähes puhtaasti. Kouluruotsi ei muuten pätevälle hallintomiehelle Porvoossa riitä. Demareillakin olisi ollut tarjolla aikaisemmissa vaaleissa kieli- ja pätevyysvaatimukset täyttäviä hakijoita. Poliittisesti he eivät olleet riittävän hyväksyttäviä. - -."

Helsingin Sanomat 16.9.2006:
"Kuohunta Porvoon kaupunginjohtajan valinnan ympärillä jatkuu. Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Matti Nuutti (sd) syyttää Rkp:tä pelisääntöjen rikkomisesta. Nuutin mukaan johtajanvalintaa valmistelevassa työryhmässä oli sovittu, että puolueet eivät kerro tuestaan ehdokkaille julkisuudessa ennen hakuajan päättymistä. Tällä viikolla julki tuli kuitenkin tieto, että kaupungin suurin puolue Rkp tukee Mustasaaren kunnanjohtajan Marcus Henricsonin valintaa. "Tämä vetää maton alta työryhmän työskentelyltä", Nuutti sanoo. - -."

Rkp ei kaihda keinoja ajaakseen pakkoruotsia ja tukahduttaakseen julkisen keskustelun pakkoruotsista. Esimerkiksi vuonna 2001 Rkp vaati Suomen lippua koskevaan valistukseen osoitetun määrärahan poistoa Suomalaisuuden Liitolta, joka ajaa pakkoruotsin poistamista. Rkp sai vaatimuksensa läpi.

Suomessa on lukuisia ruotsinkielisiä yhteisöjä ja säätiöitä, jotka rahoittavat tätä ruotsittamista. Nämä yhteisöt omaavat erittäin korkean varallisuuden. Esimerkkinä Stockmann-konsernista suuren osan omistavat erilaiset ruotsinkieliset yhteisöt.

Rkp vetoaa kielilakiin ja perustelee vaatimuksiaan sillä, että heidän on saatava palveluja omalla äidinkielellä. Miksi Rkp:lle ei kelpaa se, että Suomessa on monia hyvin ruotsia osaavia ja ruotsinkielisten palvelut hoidettaisiin paikallisesti hyvin, sen sijaan, että kaikki suomalaiset yritetään saada osaamaan hieman ”palveluruotsia”? Todellinen Rkp:n päämäärä on Suomen kaikkien instanssien ja suomenkielisten kaksikielistäminen.

Rkp on saanut ruotsinkielisille yliopistoihin kiintiöt. Päämäärä on, että mahdollisimman suuri osa ruotsinkielisistä olisi akateemisesti koulutteluja. Nämä pääsevät siten päättäviin elimiin ja voivat taas kielilakiin vedoten vaatia lisää oikeuksia ruotsinkielisille – siis todellisuudessa ruotsittaa Suomea lisää. Ruotsalaisen kansanpuolueen prioriteetti ei ole ajaa suomenruotsalaisten etuja, vaan ajaa omien sanojensa mukaan Suomeen "vahvaa ruotsalaisuutta". Rkp:n strategia on röyhkeä, mutta yksinkertainen:
1) suomenkieliset instanssit ja suomenkieliset pyritään kaksikielistämään
2) kaikki instanssit jotka ovat ruotsinkielisiä, pidetään sitä vastoin yksikielisinä.

STT 20.04.2004: "Toisen kotimaisen kielen poistuminen ylioppilaskirjoitusten pakkoaineena olisi saattanut toteutua jo viime hallituskaudella, ellei silloinen pääministeri Paavo Lipponen (sd.) olisi estänyt sitä. Edellisen hallituksen opetusministeri Maija Rask (sd.) kertoi tänään eduskunnassa, miten hän eräänä kauniina aamuna sai puhelun pääministerin kansliasta.
- Viesti oli selvä ja yksinkertainen: En saa tuoda muutosesitystä hallituksen käsittelyyn. Rkp:n eduskuntaryhmää silloin johtanut kansanedustaja Ulla-Maj Wideroos ja pääministeri olivat sopineet asiasta."

Rkp jakaa Axel Olof Freudenthal -mitalia ansioituneille ruotsalaisuuden edistäjille Suomessa. Freudenthal oli kielentutkija ja 1800-luvun svekomaanien johtohahmoja. Osa svekomaaniliikkeen kannattajista suhtautui suomen kieleen ja sen puhujiin rasistisesti yrittäen todistella "germaanisten" suomenruotsalaisten rodullista paremmuutta, ja jotkut svekomaanit haaveilivat suomenruotsalaisten asuma-alueiden liittämisestä osaksi Ruotsia (Lähde: Wikipedia). Pronssisen Freudenthal-mitalin sai vuonna 2006 viisi henkilöä.

Eräs tapaus lähihistoriasta: Åbo Akademin käyttämät kielikiintiöt ovat laittomia. (HS 30.12.1999) Åbo Akademin kemiallisteknillinen tiedekunta on menetellyt virheellisesti valitessaan opiskelijoita suomen- ja ruotsinkielisissä kiintiöissä. Yliopistossa on vaadittu suomenkielisiltä korkeampia pistemääriä kuin ruotsinkielisiltä. Esimerkiksi vuoden 1997 sisäänotossa tuotantotekniikan koulutuslinjalle vaadittiin ruotsinkieliseen kiintiöön kuuluvilta 16,78 pistettä ja suomenkieliseen kiintiöön kuuluvilta hakijoilta 29,56 pistettä. Tietotekniikan koulutuslinjalle vaadittiin ruotsinkieliseen kiintiöön kuuluvilta 24,45 pistettä ja suomenkieliseen kiintiöön kuuluvilta 36,23 pistettä. Åbo Akademin rehtori oli tuolloin Rkp:n entinen ministeri.

Turun Sanomat 30.12.1999: Kielikiintiöt veivät opiskelupaikan ehkä sadalta. Åbo Akademi syrji suomenkielisiä opiskelijoita 27 vuotta.

Viimeisin RKP:n aikaansannos - varsinaisen kielilain lisäksi - on vuonna 2004 voimaan tulleet poliisihallinon uudet kielitaitovaatimukset. Poliisikoulu ei ole korkeakoulu, mutta silti poliisien on nykyään suoritettava korkeakoulutasoinen ruotsinkoe. Lue lisää

Ruotsinkielisiä on vähemmän kuin koskaan ja he osaavat paremmin suomea kuin koskaan, mutta RKP:n päämäärä ja ainoa olemassaolon tarkoitus on lisätä suomenkielisiin kohdistuvia ruotsintaitovaatimuksia.

Koska järkevä ja luonnollinen kehitys Suomessa johtaisi siihen, että ruotsin kielen nykyinen suhteettoman vahva asema heikkenisi, on Rkp:lle jäänyt jäljelle asettua kaikessa Suomen etua ajavassa valtakunnallisessa ja kunnallisessa päätöksenteossa kehityksen jarruksi.

Rkp:n Internet-sivu:
Kysymys: Pääsevätkö suomenruotsalaiset alemmilla pisteillä yliopistoon?
Rkp:n vastaus: "Asia ei ole lainkaan niin dramaattinen kuin miltä kuulostaa. Oikeimmin voisi puhua erityiskiintiöistä. Erityiskiintiöt koskevat kaksikielisiä yliopistoja (käytännössä Helsingin yliopistoa) jossa kyseinen yliopisto ainoana tarjoaa ruotsinkielistä opetusta tietyissä aineissa. Hyvä muistaa, että kiintiöt koskevat ruotsintaitoisia, ei suomenruotsalaisia. Saamenkielisillä on aivan samantyyppiset kiintiöt Oulun yliopistossa."

Rkp:n vertaus saamenkielisiin tuo esille Rkp:n häikäilemättömän asenteen. Saamenkielisillä ei ole omia saamenkielisiä peruskouluja, lukioita, ammattikouluja, ammattikorkeakouluja ja yliopistoja kuten on ruotsinkielisillä. Rkp:lle ei riitä, että reilun viiden prosentin alueellinen vähemmistö on samassa asemassa kuin pääväestö – joka on jo sinänsä kohtuutonta – vaan Rkp haluaa ruotsinkielisille vielä lisäksi päälle vähemmistön etuoikeudet.

"Rkp:läiset haluavat asettautua joko enemmistöön tai vähemmistöön aina sen mukaan, mistä tulevat parhaat edut."
– Pohjalainen, pääkirjoitus, 30.08.2006

"Vaalitäkynä "suomalainen kansanpuolue" on nokkela siinä kuin "työväen presidentti". Pohjanmaan raamattuvyöhykkeellä RKP ei tosin ole yhtä liberaali kuin Helsingissä. Joitakin suomenkielisiä hämmentää kuitenkin se, että käsite on kuulemma ruotsiksi "finländsk" eikä "finsk"", jota J.L. Runeberg käytti. "Suomenmaalaisuus" otettiin käyttöön sata vuotta sitten, kun "itäruotsalaiset" halusivat erottua "mongoleista". Samaa käsitettä käytettiin Suomeen sijoitetuista tsaarin rykmenteistä. Suomenruotsalaiset saavat tietenkin käyttää mitä käsitteitä haluavat. "Suomalaisen kansanpuolueen" kannattaisi kuitenkin vihdoin irtisanoutua "suomenmaalaisuuteen" liittyneestä rasismista."
– Iltalehti, pääkirjoitus 6.11.2006

FSD

FSD eli Finlands Svenska Socialdemokrater on SDP:n ruotsinkielinen siipi. SDP:n jäsenistä ruotsinkielisiä on 3,8 % (2006). SDP on kannatukseltaan Suomen suurimpia puolueita. SDP:n puoluesihteeri 2007 ja SDP:n kansanedustaja on Maarit Feldt-Ranta. Vuonna 2004 silloinen FSD:n puheenjohtaja Feldt-Ranta erosi mediassa olleiden tietojen mukaan opetusministeri Tuula Haataisen erityisavustajan tehtävästä vastalauseena sille, että ministeri Haatainen tuki ylioppilastutkinnon uudistamista, jossa pakollinen ruotsi poistui ylioppilaskirjoituksista suomenkielisiltä.

RKP taas vaati ylioppilastutkinnon uudistamisesta hyvityksenä ruotsin opetuksen kehittämistä sekä kielikylvyn kehittämistä suomenkielisissä kouluissa.

Kun suomalaista koulutusta kehitetään ja viedään eteepäin Suomen etua ajatellen, esittävät FSD:n ja RKP:n edustajat tällaisille toimille vastalauseen tai vaativat asiasta hyvitystä.

Sanottua Rkp:stä

"Vaikka käytännön arkipäivässä näyttääkin aika ajoin siltä, että puolueet ovat politiikaltaan hyvin samanlaisia, niin tuossa hallitusneuvottelutilanteessa erot tulevat selvästikin esiin. Sanottu koskee todellisia poliittisia puolueita. Neuvotteluissa on joka kerta ollut mukana myös ryhmittymä, joka poikkeaa täydellisesti muista. Se on Ruotsalainen kansanpuolue, Rkp. Olin vuonna 1999 talousryhmässä mukana. Kun muut neljä puoluetta argumentoivat välillä varsin kiivaastikin, niin yksi porukka sanoi, että 'meille käy kaikki, kunhan päästään mukaan hallitukseen'."

"Rkp ei oikeastaan ole puolue laisinkaan. Se on ruotsinkielinen ruotsinkielisten yhdistys, joka valvoo siinä missä mikä tahansa etujärjestö ruotsinkielisen vähemmistön etuja. Eivät ne vähäisiksi ole jääneetkään. Tekemällä monipuoluehallituksissa kauppoja oikeiden puolueiden kanssa, rkp on voinut junailla ruotsinkielisille sellaisiakin etuja, joista ei hallitusohjelmassa oltu sovittu."
– Kansanedustaja Erkki Pulliainen, kolumni Koillissanomissa, huhtikuu 2003

Monet ulkomaalaiset tuttavani ihmettelevät nimeä RKP (Ruotsalainen kansanpuolue) ja kyselevät ovat he Ruotsin kansalaisia vai Suomen kansalaisia. Kerron auliisti että he ovat Suomen kansalaisia, mutta haluavat puhua ruotsia keskenään. Vastakysymys usein on että puhuvatko he suomea, johon vastaan että 98% puhuu sujuvaa suomea. Suurin kummastus heiltä tulee kun kerron että ko. RKP on ollut hallituspuolue jo kymmeniä vuosia ja ajavat vain Ruotsalaisten asioita Suomessa. Tässä vaiheessa heidän ymmärrys asiaan yleensä loppuu ja keskustelu siirtyy muille urille. Se täytyy kyllä myöntää että jotain skitsoa asiassa on pohjimmiltaan.
– Nimim. "RR", sfnet.keskustelu.kielipolitiikka

RKP on hyvin menestynyt populistipuolue, yhdenasianliike. Se edustaa sitä maahanmuuttajaryhmää, joka ei ole integroitunut osaksi suomalaista yhteiskuntaa. Jossain määrin muistuttaa amerikan intiaaneja. Yhteistä on mm reservaatit joita on sekä intiaaneilla (uhkapeli sallittu, omia lakeja) ja Ahvenanmaa (PAF, omat lait). Yksi vahva reservaatti (ruotsinkieliset eli RKP haluavat pitää reservaatin) on Sipoo Helsingin kyljessä. Pelkäävät että menettäisivät ruotsinkielen (HS:n mukaan). Eiväthän he sitä menettäisi, koska kukaan ei ota heidän kieltään pois. RKP populisoi ennakkoluuloja ja on lopulta haitaksi omalle kannattajakunnalleen. Olisi aika heidänkin siirtyä resevaattipolitiikasta pois ja integroitua suomalaiseen yhteiskuntaan.
– Nimim. "Jotuni", sfnet.keskustelu.kielipolitiikka

"Aviopuolisoni on ruotsinkielinen, joten en voi esiintyä keskustelufoorumeilla omalla nimelläni. En siksi, ettei hän ymmärtäisi asioita asioina, vaan siksi, että se saattaisi vahingoittaa hänen toimintaansa työelämässä sekä suhteita tiettyyn tuttavapiiriin. Ruotsinkielinen yhteisö hylkää hyvin helposti toisinajattelijat sekä ne, jotka ovat liian ymmärtäväisiä valtaväestöä kohtaan. Verkostot toimivat tarvittaessa "käänteisesti"."

"Kun seuraa radio Vegan, HBL:n tai Vasabladetin tekstejä, hämmästyy todella sitä rasistista suhtautumista suomenkielisiin. Näissä medioissa puhutaan joka päivä siitä, kuinka suomenkieliset eivät suostu oppimaan ruotsia, palvelemaan ruotsinkielisiä ja mitä sille asialle pitäisi tehdä. Tänään oli radio Vegassa hirveä valitus käynnissä, kun Helsingissä ei ole tarpeeksi ruotsinkielisiä lastenhoitajia. Minkäs sille kukaan tekee, kun niitä ei ole? Mutta ruotsinkielisten mielestä se on rasismia heitä kohtaan. He kokevat rasismina sen, että suomenkielinen enemmistö ei halua oppia ruotsia, eikä palvella heitä. Heitä itseään on liian vähän, koska ovat niin pieni vähemmistö. Silti Suomessa vaan ylläpidetään tätä järjetöntä kaksikielisyyspelleilyä. HBL:n yleisönosasto on jatkuvasti täynnä kirjoituksia, joissa valitetaan milloin mistäkin tapahtumasta, jossa suomenkielinen ei ole tarpeeksi sutjakasti palvellut heitä ruotsiksi. Vasabladetissa on jatkuvasti artikkeleita, joissa vaaditaan, että Suomeen, Vaasan liepeille, on perustettava oma autonominen "Ruotsalaissuomi", Ahvenanmaan tapaan, jossa ei saisi suomea puhua ollenkaan.
Kaikkein parhaiten RKP:n rasismi tulee esiin heidän kouluasioissaan. Heillä on hirveä hätä, että ruotsinkieliset eivät saisi olla samassa koulurakennuksessa suomenkielisten kanssa. Välitunnilla eivät saisi kuulla suomea, se kun saastuttaa heidän ruotsinkieliset lapsensa. Viimeksi näin Kaarinassa. Kuntauudistuksessa RKP yrittää kaikin voimin estää kuntia liittymästä yhteen. Sipoon RKP vastustaa ainoana Helsingin seudun yhteistyötä. Pohjanmaalla Mustasaaren RKP ei halua liittyä Vaasaan, vaikka on Vaasan ympärillä kuin reikäleipä. RKP haittaa aivan vimmatusti kaikkea normaalia toimintaa. Ainoa, mitä se haluaa, on vahvistaa ruotsin kieltä ja sen avulla omaa valtaansa. RKP:n motto kuuluu: "Vahva ruotsalaisuus Suomeen!". Mitä se muuta on kuin rasismia maassa, jossa melkein kaikki ovat suomenkielisiä?"

"Ruotsalainen kansanpuolue elää sinnikkäästi vain siksi, että se pakottaa suomalaiset opettelemaan ruotsia, sillä puolueen jäsenet haluavat synnyttää ja sairastaa ruotsiksi, vaikka osaavatkin hyvin suomea."
– Iltalehti / Aarno Laitinen, 24.2.2006

Kun Otakantaa-foorumilla käytiin v. 2004 keväällä kansalaiskeskustelua Suomen kielipolitiikasta, antoi Henrik Lax mediassa siitä lausunnon. Hän sanoi helmikuussa 2004 ruotsinkielisissä lehdissä, että "Ne, jotka keskustelevat kielipolitiikasta Otakantaa-foorumilla, ovat ilmeisen häiriintyneitä". Häntä säesti Ulla-Maj Wideroos, joka samoina päivinä sanoi radio Vegassa, että "Niillä, jotka keskustelevat Otakantaa-foorumilla kielipolitiikasta, on joitakin omia ongelmia." Sekä Henrik Lax että Wideroos siis osoittivat lausunnoillaan, että Suomessa kansalaiset eivät RKP:n poliitikkojen mielestä saisi keskustella ruotsin kielen asemasta. Wideroos, jonka ministeriön, valtionvarainministeriön, alaisuudessa ja valvonnassa kielipoliittinen keskustelu käytiin, ryhtyi toimenpiteisiin ja sulki Otakantaa-foorumin ensin kahdeksi päiväksi. Se avattiin uudelleen kahdella eri selityksellä. Nyt Otakantaa-foorumi on ollut suljettuna vuoden alusta lähtien eikä sitä ole aiottu avata uudelleen tämän vuoden puolella. Kysynkin Henrik Laxilta: Miten voisitte mitenkään soveltua demokraattisen valtion presidentiksi, annettuanne tuollaisen lausunnon, jossa leimaatte häiriintyneiksi ne, jotka haluavat vapaassa maassa keskustella valtionhallinnon heille osoittamalla foorumilla? Miten muuten haluatte rajata maamme kansalaisten sananvapautta?
– Nimim. "sananvapaus", HS Keskustelut, 4.10.2005

Kaksikielisissä perheissä kärsitään RKP:n pakkokielipolitiikasta. Ne perheet, joissa on suomea ja ruotsia puhuvia, toivoisivat, että ruotsinkieliset olisivat virallinen vähemmistö Suomessa. He toivovat, että tämä järjetön, epämääräinen tilanne saataisiin loppumaan, tämä tilanne, jossa RKP vaatii ja valittaa, uhkaa ja lahjoo - eikä suostu hyväksymään, että Suomessa ei ole aitoa kaksikielisyyttä eikä sitä koskaan Suomeen tule. Tämä tilanne tekee vain karhunpalveluksen kaksikielisille perheille. Suomessa pitäisi olla mahdollisuus elää aivan rauhassa vähemmistökielisenä, eikä kuten RKP nyt vaatii, että kaikkien ruotsinkielisten olisi oltava RKP:n "sotilaita", jotka hyökkäävät suomen kieltä ja suomenkielisiä vastaan kaikkialla yhteiskunnassa. Kaksikieliset puhuvat suomea, koska häpeävät RKP:tä. Ruotsin vähemmistökielen asema olisi paljon parempi ratkaisu, halvempi ja siitä seuraisi, että ruotsinkieliset voisivat saada takaisin arvokkuutensa ja suomenkieliset voisivat alkaa kohdella heitä normaaleina vähemmistön edustajina. Varsinkin kaksikieliset nuoret kärsivät nykytilanteesta, eivätkä todellakaan samaistu RKP:n agressiiviseen linjan.
– Nimim. "Olkaamme vapaita", HS Keskustelut, 26.3.06

Meidän kaksikielinen perhe kärsii pakkopolitiikasta. Monet RKP:n kannattajat vain eivät asiaa ymmärrä kun elävät omissa pienissä piireissään ympärilleen katsomatta. Puolisonikin (ruotsinkielinen) eli omien sanojensa mukaan ankkalammessa niin silmät ummessa ettei tajunnut mitä kaikkea (ennenmuuta positiivista) tämä maa ja sen valtaväestö sisällään pitävät ennen kuin ryhtyi seurustelemaan suomenkielisen kanssa ja tapasi hänen tuttujaan ja sukulaisiaan. Hänelle on ollut järkytys, etteivät suomenkielisten syvät rivit arvosta ruotsinkielisiä niin yksioikoisesti kuin hän oli kuvitellut, ja että pakkoruotsi on todellinen rasite sekä väestörymien keskinäisille väleille että suomalaisten kielitaidon kannalta. Kieroutunut kielipolitiikka voi johtaa ympäristöään tiedostavan ruotsinkielisen kohdalla jopa syyllisyydentunteeseen ja jonkinasteiseen häpeään. Kiitos siitä RKP:lle.
– Nimim. "Kaksikielisen perheen vanhempi", HS Keskustelut, 29.3.06

"On oikeastaan harmi, että keskiajan ruotsalaiset maanryöstäjät valtasivat aluksi kaikki Suomenlahden pohjoisrannat. Heidän perillisensä ovat sinnikkäästi jarruttaneet rannikkokuntien kehittymistä aina Pyhtäältä Turkuun asti. Ilman Ruotsalaista kansanpuoluetta Suomenlahden rannikkoa pitkin kulkisi nopea juna ja sitä katkoisivat kauniit rantakaupungit - -."
– Iltalehti / Aarno Laitinen, 7.10.2006

"Karjaalla piti korjata molempien kieliryhmien ylä-asteet ja lukiot, ruotsinkielisten koulut korjattiin ensimmäisenä tietysti, ne sai komeat kuunteluluokat ja audiovisuaaliluokat jne. – eli kaikki herkut. Sitten piti tulla suomenkielisten koulujen vuoro, mutta kuinkas kävikään, "rahat loppuivat" ja nyt sekä RKP:n ja ruotsinkielisten demarien mielestä suomenkielisiä kouluja ei tarvitsekaan korjata, se on kuulemma liian kallista. Huvittavaa on se, että Karjaa yrittää epätoivoisesti saada uusia asukkaita muutamaan Karjaalle, mutta ei ole valmis tekemään mitään suomenkielisten hyväksi."

Elämää puolueen varjossa

Vaasalaisia.infon keskustelufoorumi: "RKP ja käytännön yhteistyö"

Lue myös sivut: Kuihtuvan puun strategia ja Pohjanmaa ja ruotsin kieli