Pohjoismaiden neuvosto – kallis keskustelukerho?

YLE A-piste, ote käsikirjoitusarkistosta 01.04.2005

Finlandiapalkittu kirjailija Kari Hotakainen sai viime vuonna Pohjoismaiden neuvoston 50 000 euron kirjallisuuspalkinnon. Arvokas palkinto kirjailijalle, ainakin rahallisesti, mutta arvonsa palkinnolla on myös Pohjoismaiden neuvostolle. Valmiiksi kuuluisan kirjailijan palkitseminen tuo mukavasti julkisuutta myös palkinnonantajalle.

Mutta nopea palkintojulkisuus ei auta Pohjoismaiden Neuvostoa sen suuremmassa kriisissä. Koko toiminnan ydin - parlamenttaarinen työskentely - on nykypäivänä auttamatta hukannut poliittisen merkityksensä.

kansanedustaja Tarja Cronberg, Vihr. Pohjoismaiden neuvoston jäsen 2.4.2003 -

"Jos mitään ei tapahdu - ei saa uutta sisältöä - se kokee tällaisen oman kuoleman."

Pohjoismaiden Neuvostoa ja sen myötä pohjolan aatetta on syntynyt kannattalemaan muhkea, satoja ihmisiä työllistävä organisaatio. On nais -, innovaatio-, hammasmateriaalitutkimusta, on elimiä, keskuksia, taloja ja instituutteja, peräti neljäkymmentä, eri puolilla pohjolaa. Yksi tiedotuspiste on Helsingissä.

Ja takaa löytyy huone, jonne voi kokoontua keskustemaan pohjoismaisista arvoista vaikkapa hyvinvointivaltion säilyttämisestä.

Mutta juuri se loputon keskustelu, ilman todellista vaikutusvaltaa, on työlläännyttänyt pohjoismaisen yhteistyön parlamentaariseen työskentelyyn osallistuvat suomalaiset jäsenet.

Cronberg:

"Parlamentaarikkojen välinen yhteistyö on tärkeätä, mutta jotta se koettaisiin poliittisesti mielekkääksi se vaatisi ajankohtaisen poliittisen sisällön ja joskus tuntuu siltä että pohjoismaiden neuvostolta se puuttuu."

kansanedustaja Raija Vahasalo, Kok., Pohjoismaiden neuvoston jäsen 10.2.2004 - :

- Ollaan vähän puuhasteltu näennäistenkin kysymysten äärellä sellaisten kysymysten joita on vatvottu valiokunnissa vuositolkulla ja joista ei päästä puusta pitkään."

Toisarvoiset asiat eivät houkuttele mukaan eturivin politikkoja vaan neuvostossa Suomea edustavat toisen ja kolmannen ketjun kansanedustajat. Vuoden päivät neuvostossa istunut, toisen kauden kansanedustaja Vahasalo kieltää, että hän olisi neuvostossa puolueensa pakkomandaatilla.

kansanedustaja Raija Vahasalo, Kok., Pohjoismaiden neuvoston jäsen 10.2.2004 -:

"Ei kyllä mä sinne halusin. ja halusin päästä johonkin kansainväliseen tehtävään. ja haluan olla vaikuttamassa tähän työskentelyyn ja on tärkeätä, että on kansainvälisiä yhteyksiä."

Näin juhlapuheissa. Todellisuudessa Vahasalokin myöntää, että Pohjoismaiden neuvoston työskentely häviää kotimaan politiikalle, eikä hän ole juuri neuvoston valiokuntakokouksiin osallistunut.

kansanedustaja Raija Vahasalo, Kok. Pohjoismaiden neuvoston jäsen 10.2.2004 - :

"Siitä on ollut vähän ihmetystä. milloin meillä on ollut täällä omassa parlamentissä avajaiset tai pääministerin valinta, kun olisi pitänyt olla siellä pohjoismaiden neuvoston kokouksessa, että kyllä tämä kansallinen on sitten ohittanut tämän neuvoston työn."

Vahasalo moittii neuvoston sisällyksettömiä seminaareja ja kokousten tehotonta ajankäyttöä. Hyvässä muistissa on sekin kuinka Islannissa suomalaiset kokousedustajat lähtivät uimaan kesken isäntämaan presidentin puheen.

Eikä Pohjoismainen yhteistyö ole ihan halpaakaan. Viime vuonna se maksoi reilut 110 miljoonaa euroa. Suomi pulitti yhteiseen kassaan tuosta summasta vajaan viidenneksen eli noin 22 miljoonaa euroa. Kööpenhaminassa työskentelee pysyvät sihteeristöt, sata henkilöä, ja kansallisissa parlamenteissa vielä omat sihteeristönsä avustamassa neuvoston jäseniä.

Olette puhunut että pohjoismaiden neuvosto on yliresurssoitu, mitä tarkoitatte?

kansanedustaja Kimmo Kiljunen, SDP, Pohjoismaiden neuvoston jäsen 1995-2001:

"No juuri sitä, että aikoinaan kun se oli ainoa järjestö joka on pohjoismaisella tasolla luonut yhteistyöfoorumin. Siihen laitettiin paljon panostusta hallitusten välillä ja eduskuntatasolla, siinä on tämä valiokuntarakenne - silloin sillä oli tehtävä. Nyt kun tämä tehtävä on jäänyt pois - tämä rakenne on jäänyt."

Poliittisesti merkittävä ja maille hyödyllinen asia olisi ollut alkoholiveroalennuksen käsittely yhteisesti, mutta sitä ei sitten taas Pohjoismaiden neuvostoon tuotu.

Cronberg:

"Nyt kävi niin että Tanska alensi veroja ja Suomi alensi ja nyt Ruotsikin miettii ja Norjakin muistaakseni. Olisi pitänyt miettiä yhteisesti mitä alennus merkitsee."

Pohjoismaiden neuvoston poliittista roolia on yritetty terävöittää ottamalla Baltian maat mukaan neuvoston työskentelyyn, tosin jäseniksi niitä ei ole huolittu. Kiljunen itse on mukana Itämeri- ja arktisessa yhteistyössä ja näkisi mielellään, että resursseja suunnattaisiin niihin vaikkapa tärkeiden ympäristökysymysten vuoksi.

kansanedustaja Kimmo Kiljunen, SDP, Pohjoismaiden neuvoston jäsen 1995-2001:

"Ylivoimaisesti tärkein foorumi on meille EU, sitten Itämerineuvosto, jossa Venäjä on mukana, ja sitten kolmas on Arktinen neuvosto, jossa Usa ja Kanada ja nämä alkuperäiskansat ovat mukana. Nämä ovat huomattavasti tärkeämpiä kuin Pohjoismaiden neuvosto."

Mutta toistaiseksi Pohjoismaiden neuvosto puolustaa tiukasta asemaansa. Kilpailun pelossa se ei ole halunnut antaa Itämeri-yhteistyölle virallisempaa asemaa, ainakaan vielä.

kansanedustaja Kimmo Kiljunen, SDP, Pohjoismaiden neuvoston jäsen 1995-2001:

"Se on todella ikävää. Me haluaisimme perustaa pysyvän yleiskokouksen, mutta se ei nyt onnistu Pohjoismaiden neuvoston vastustuksen vuoksi. Se kokee sen ikään kuin kilpailijaksi, vaikka samoista asioista on kyse eli alueellisen yhteistyön eteenpäin viemisestä."