Etusivu
Onko Suomi kaksikielinen maa?
Suomen työelämässä tarvitut kielet
Onko ruotsin pakollisuudelle perusteluja?
Suomen kielipolitiikka vs. demokratia
Kielten opiskelu kouluissa
Ruotsinkieliset kiintiöt kouluissa
Ketkä haluavat muutosta?
Keinotekoisen kaksikielisyyden kustannukset
Median
sensuuri
RKP
Miksi pakkoruotsi?
Kielikylpyopetus
Pohjanmaa
KIEPO-projekti
Linkit
Toimimalla voit vaikuttaa!
Uutiset ja kannanotot
Tietoa sivustosta ja palaute
|
Vaasan – Pohjanmaan maakunnan keskuksen – asukkaista 70 prosenttia
on suomenkielisiä ja 25 prosenttia ruotsinkielisiä. Tästä huolimatta Rkp on isoin puolue Vaasan
kaupunginvaltuustossa.
Vaasassa vaaditaan kielialaista poiketen hyvää vähemmistön kielen (ruotsi) taitoa ja vain hyvää enemmistön kielen taitoa (suomi).
Laki julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta:
6 §
"Valtion henkilöstöltä, jolta edellytetään säädettynä kelpoisuusvaatimuksena
korkeakoulututkintoa, vaaditaan kaksikielisessä viranomaisessa viranomaisen virka-alueen väestön enemmistön kielen erinomaista suullista
ja kirjallista taitoa sekä toisen kielen
tyydyttävää suullista ja kirjallista taitoa. Yksikielisessä viranomaisessa
edellytetään viranomaisen kielen erinomaista suullista ja kirjallista taitoa sekä toisen
kielen tyydyttävää ymmärtämisen taitoa."
Tietoa Pohjanmaan maakunnasta:
Pohjanmaan liitto
Vaasa
(24 % ruotsinkiel.) on reikäleipäkunta Mustasaaren (30 % suomenkiel.)
puristuksessa. Edellisessä laajennuksessa (1974) Vaasa joutui tyytymään
pariin ruotsalaiskylään saamatta yhteyttä suomalaiseen Suomeen. Se oli
ratkaiseva virhe suomalaispoliitikkojen taholta tyytyä tuohon
tynkäratkaisuun.
On totta, että Vaasan kehitys on pysähtynyt
suomenruotsalaisten (RKP) taitavaan jarrutuspolitiikkaan. Lapsikin
tajuaa, että kaupungin kasvu ja houkuttelevuus toisi lisääntyvän
suomalaisasutuksen seudulle.
Ruotsalaiset pitävät kynsinhampain
kiinni Vaasan ympäristökuntien ruotsi-hallintokielisyydestä! Kaikki
eivät ole vielä huomanneet, mitä seutukunnan yhdistyminen vaikuttaisi
puolueiden valtasuhteisiin. Kylmä totuus on, että kunnallisvaaleissa
D'Hondtin laskutapa toisi RKP:n suvereeniksi ylivaltapuolueeksi
yhdistelmäkunnassa, huolimatta siitä, että ruotsalaiset olisivat
edelleen lukumäärältään selkeä vähemmistö.
Äänenpainoissa onkin
huomattava ero aikaisempaan, monet ruotsalaispoliitikot ovat alkaneet
puhumaan suur-Vaasan muodostamisen puolesta. Ylivoimaisesti suurimpana
puolueena RKP saisi ehdottoman vallan.
Suomalaiset eivät tunnetusti
pysty kaikkien (suomalaisten) puolueiden yhteistyöhön, vrt. Mustasaaren
valtuusto! Rkp:n ylivalta tietäisi sitä, että kaupungissa ei
esimerkiksi pian olisi ainuttakaan suomenkielistä virkamiestä, vrt.
Pietarsaari tai Mustasaari! Verrata voi vielä kouluoloja vaikkapa
Vaasan osalta: Suomalaisilla yksi yhdistetty lukio, ruotsalaisilla
kolme pientä itsenäistä lukioyksikköä! Tosi on! Monet asiat ovatkin
kääntymässä päälaelleen. Ennen vaasalaiset vaativat kaupunkiin
liitettäväksi vähintäin Mustasaarta, nyt tullaan todennäköisesti ja
toivottavasti vaatimaan kaupungin rajojen säilyttämistä entisellään.
Parempi
pieni kaupunki - jossa säilyisi jonkinlainen kielirauha ja demokratia
suomalaisten kannalta - kuin taistelu RKP:läistä pakkovaltaa vastaan.
Vaasa on tarpeeksi iso kaupunki nykyiselläänkin ja rakennusmaata kyllä riittää vaikkapa tuplamäärälle asukkaita!”
– Nimim. Senhor, HS Keskustelut, 10.6.2007
Ruotsalaisten
etujen mukaista ei ole Vaasan kehittyminen ja väestömäärän kasvu. Siitä
yksinkertaisesta syystä, että kaupungin hokuttavuus ei suinkaan toisi
lisää ruotsalaisia asukkaita, mistä niitä voisi tullakaan - Ruotsistako
- tuskin.
Vaasan kehittäminen houkuttelevaksi muuttokaupungiksi
toisi siis vääjäämättä seudulle lisää nimenomaan suomea puhuvaa
väestöä. Turha edes mainita - se on mörkö Rkp:lle - mörkö on torjuttava
kaikin suomenruotsalaisin keinoin. Asiaa on harjoiteltu vuosikymmenet
hyvällä menestyksellä.
Korulauseet on opittu vain suomenkielisten hämäämiseksi!”
– Nimim. Samperg, HS Keskustelut, 26.6.2007
Tsekinmaan
tv teki ohjelman maan muhamettilaisista. Siinä haastateltiin Baijerin
sisäministeriä. Ministeri totesi muhamettilaisista ja vähemmistöistä
yleensä: Kun vähemmistö kasvaa riittävän suureksi, se alkaa eristäytyä
ja vaatia erityiskohtelua sen jäsenille. Siitä tulee jakava ja
jähmettävä voima. Vaasa on tästä hyvä esimerkki.”
– Nimim. Matti, HS Keskustelut, 10.6.2007
|
Kootut artikkelit
Artikkeli- kokoelma
Eurooppalaisen Suomen kielipolitiikka
Kielivalinnat ja kielten opiskelu
Vuosituhat on vaihtunut...
Pienen pieni uutinen
Pakkoruotsia tyhmille suomalaisille
Varastettu ilo
Oppi kaksi- kielisyydestä
Kuihtuvan puun strategia
In Finland, a battle of the tongues
Borde svenskan göras frivillig?
Mielipide- kirjoituksia
|