Artikkelikokoelma

• Vapaa Kielivalinta ry: Puheenvuorot
  

Sisältää useampia kirjoituksia.

• Kielilläpuhumisen jalo taito
  

"Venäjän kielen osaajien puute hidastuttaa jo nyt idänkauppaamme, ja jatkossa sitä pidetään yhtenä keskeisimpänä kaupan kehittymisen esteenä. Kansalaisten riittävä ja monipuolinen kielipääoma on siten kansallisestikin merkittävä kysymys."

• Kielivalinnan vapaudesta ja monikulttuurisuudesta
  

"Kansainvälistyminen on kuitenkin ajamassa meitä siihen tilanteeseen, että kielilaki joillain paikkakunnilla alkaa syrjiä muita kielivähemmistöjä, vaikka se ei kielilain tarkoitus varmasti ole alunperin ollut."

• Pakkåruåtsi – Kannattaako Bettina Sågbomin takia opiskella ruotsia?
  

"Ulkomailla ihmiset ovat olleet ihmeissään, kun kuulevat meidän joutuvan opiskelemaan koulussa ruotsia. Onko Suomessa valtavasti ruotsinkielisiä? Ei, rapiat viisi prosenttia. Eivätkö he osaa suomea? Ylivoimainen enemmistö kyllä. No miksi ihmeessä sitten teidän on pakko oppia ruotsia! – –. Maa voi olla kaksikielinen ilman että kaikkien on pakko osata toista kieltä. Venäjää, suomea ja englantia osaava Tatjana on huomattavasti hyödyllisempi Lappeenrannan terveyskeskuksessa kuin ruotsia, suomea ja englantia osaava Pirkko. Varsinkin kun Pirkkoa ei siellä näy, kun suomalaisista on niin suuri työvoimapula. Maahanmuuttajat työllistyvät huonosti ja sen tietää, mitä siitä seuraa, koska suomen kielen lisäksi vaaditaan vielä ruotsinkin hallitsemista. – –. Pohjoismaiden neuvostossa ehdotettiin vähän aikaa sitten kielen vaihtamista ruotsista englanniksi. Arvatkaapa, ketkä olivat ainoita jotka sitä vastustivat – suomalaiset!"

• Pointteja kielikeskusteluun
  

"Suomea osaamattomien, lähinnä Pohjanmaalla asuvien ruotsinkielisten määrä on alle 60 000. He tai heidän kielitaitonsa eivät ole suomalaiselle yhteiskunnalle mikään ongelma. Jos ihminen haluaa vapaaehtoisesti olla opiskelematta suomea, saa minusta rauhassa sen tehdä ja kohdata samalla sen tuomat hankaluudet elämässään."

• Ruotsalaisten yhdistys – politiikan kummajainen (kansanedustaja Erkki Pulliainen)
  

"Neuvotteluissa on joka kerta ollut mukana myös ryhmittymä, joka poikkeaa täydellisesti muista. Se on Ruotsalainen kansanpuolue, rkp. Olin vuonna 1999 talousryhmässä mukana. Kun muut neljä puoluetta argumentoivat välillä varsin kiivaastikin, niin yksi porukka sanoi, että 'meille käy kaikki, kunhan päästään mukaan hallitukseen.'"

• Kiista kielitaidosta venyttää Helsingin hammashoitojonoa
  

"Kaupunki hylkäsi neljä ostopalvelua tarjonnutta yritystä sillä perusteella, että hammaslääkäreiltä puuttuivat kielitodistukset. Hylättyjen joukossa on muutoin vertailussa hyvin sijoittunut yritys, jossa työskentelee kaksi hammaslääkäriä, jotka ovat taustaltaan maahanmuuttajia."

• Onko kaksikielisyys tarpeen?
  

"Thors vaatii suomenkielisiltä avarakatseisuutta, kuitenkaan se, mitä hän tarkoittaa, ei ole avarakatseisuutta vaan nöyristelyä, jota ruotsinkieliset haluavat meiltä suomenkielisiltä. He ovat tottuneet periaatteeseen meille kaikki teille ei mitään."

• Ruotsin kielen asema vahvistuu
  

"Asettamalla entistä suuremman painoarvon ruotsin kielen osaamiselle kielilaki aiheuttaa sen, että ruotsinkieliset, jotka jo lapsuudessaan yleensä oppivat suomen, ovat entistä paremmissa asemissa työmarkkinoilla suomenkielisiin verrattuna. Ajateltaessa meneillään olevaa voimakasta kansainvälistymiskehitystä tuntuu myös takaperoiselta, että suomenkieliset joutuvat yhä enemmän uhraamaan aikaansa oppiakseen ruotsin kieltä, jonka merkitys kansainvälisessä kanssakäymisessä on varsin vähäinen."

• Venäjän kieli – avain aarreaittaan
  

"Virkamiehet tai opettajat eivät mahda mitään maailmanhistorialle, joten on lähdettävä siitä, että vaikutetaan niihin asioihin, joihin on mahdollista vaikuttaa. Tällä hetkellä tällaisia asioita ovat ennen kaikkea kuntien ja koulujen kieliohjelman uudelleen organisointi niin, että mahdollisuus todella valita venäjä paranee..."

• Pois pakkoruotsi
  

"Pakkoruotsista luopuminen lukioissa ei missään nimessä kaventaisi ruotsinkielisten yhtäläisiä oikeuksia suomenkielisiin nähden. Kyse on valinnanvapaudesta ja käytännöllisyydestä. Kyse ei ole kielipolitiikasta tai suursuomalaisesta nationalismista. Kyse on lukioiden opetusstrategian nykyaikaistamisesta."

• Ruotsin kieli kiukuttaa (Tehy-lehti 1/2006)
  

"Työssäni käytin suomea, englantia, venäjää ja somaliaa, mutta vaikka olen pätevä hoitaja, HUSista en ole voinut virkaa edes hakea, kun ei ole ollut ruotsin kielen taitoa."

• Yksikielinen Suomi? – Freyn kielipoliittinen pamfletti
  

"Suomi voi vallan mainiosti olla edelleenkin virallisesti kaksikielinen ja mallimaa kielipolitiikassa, kuitenkin vaikkapa valtion virkamiesten kielitaitovaatimuksista voidaan hyvin luopua – estäähän nykyinen käytäntö vaikkapa useimpien maahanmuuttajien uran paremmissa virkamiestehtävissä valtionhallinnossa."

• Kokoomus houkuttelee ulkomaista työvoimaa
  

"Maassa jo olevien ulkomaalaisten työllistymistä edistettäisiin muun muassa helpottamalla ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajien kaksikielisyysvaatimuksia julkisiin virkoihin."

• Vahingollisia ruotsalaisia (nimim. "Veljenpoika" oli presidentti Urho Kekkonen)
  

"Ruotsinkieliset ovat ottaneet sellaisen asenteen, että kaikki mikä esitetään suomalaiselta taholta, on kiihkoilua, aitosuomalaisuutta, ruotsalaisvihaa. He katsovat, että tällainen asenne on välttämätön, että suomenruotsalainen kansallistunto saadaan pysymään valveilla ja ruotsalaisuus säilymään Suomessa."

• Suomenruotsalaisilla on kaksi linjaa (IL 6.11.2006)
  

"Joitakin suomenkielisiä hämmentää kuitenkin se, että käsite on kuulemma ruotsiksi 'finländsk' eikä 'finsk', jota J.L. Runeberg käytti. 'Suomenmaalaisuus' otettiin käyttöön sata vuotta sitten, kun 'itäruotsalaiset' halusivat erottua 'mongoleista'. Samaa käsitettä käytettiin Suomeen sijoitetuista tsaarin rykmenteistä. Suomenruotsalaiset saavat tietenkin käyttää mitä käsitteitä haluavat. 'Suomalaisen kansanpuolueen' kannattaisi kuitenkin vihdoin irtisanoutua 'suomenmaalaisuuteen' liittyneestä rasismista."

• Talouselämä tarvitsee ranskan kielen ja kulttuurin osaajia
  

"Kielen ja kulttuurin osaamisella on huomattavan tärkeä osa luottamuksen rakentajana ja sitä voidaan pitää tärkeänä kilpailutekijänä taloudellisessa yhteydenpidossa. Tietokoneidenkin aikana sopimukset ovat ihmisten keskeisen kanssakäymisen ja henkilökohtaisten neuvottelujen tulosta. Helsingin kauppakorkeakoulu korostaakin nykyään kielen ja kulttuurin hallintaa olennaisena osana liiketaloudellista osaamista. EU:ssa ranska on englannin rinnalla asioiden valmistelujen kieli, jolla asiakirjojen ensimmäiset versiot lähtevät kiertoon."

• Pitkäjänteistä ja monipuolista kielipolitiikkaa kansainvälistymisen tueksi
  

"Euroopan unioni korostaa monikielisyyden merkitystä globaalistuvassa maailmassa, jossa joudumme tulevaisuudessa kohtaamaan yhä suuremman kulttuurien kirjon ja vastaamaan kulttuurienvälisen viestinnän haasteisiin. Monikielisyyden merkitystä painotetaan myös suvaitsevaisuutta lisäävänä tekijänä. Suomen harjoittama kielipolitiikka ei kuitenkaan käytännössä tue tätä monikielisyyden ihannetta, päinvastoin monet säästötoimet ovat omiaan köyhdyttämään kielitaitoamme. Kun kouluissa ei voida perustaa ns. harvinaisten kielten ryhmiä siksi, että taloudellisiin seikkoihin vedoten ryhmäkokoja kasvatetaan entisestään, on edessämme tulevaisuudessa tilanne, jossa Suomessa osataan vain kahta kieltä, suomea ja englantia."

• Välkommen till Finland, ryssar
  

"Pieni Tohmajärven kunta itärajalla Pohjois-Karjalassa olisi halunnut kokeilla peruskouluissaan venäjänkielen opetusta niin sanottuna B-kielenä pakollisen toisen kotimaisen eli ruotsin sijasta. Opetusministeriö kuitenkin hylkäsi hakemuksen perustellen sillä, että molempien kotimaisten kielten opiskelu ja osaaminen ovat tärkeitä koko maassa myös tulevaisuudessa. Tässä näkyy taas se konkreettinen ero, joka on byrokraattisella virkamieskoneistolla ja käytännön elämän vaatimuksilla. Jos liikkuu itärajan kuntakeskuksissa, ei voi välttyä kuulemasta venäjänkielistä puhetta kaupoissa, huoltoasemilla, ravintoloissa, lähes missä vain. Ruotsinkieleen ei törmää vaikka hakemalla hakisi. Venäjän osaaminen on, jos ei suorastaan elinehto, niin erittäin tärkeä Itä-Suomen muuttotappiokunnille. Kaupallisia ja kulttuurillisia siteitä ei solmita ilman yhteistä kieltä, eikä englanti auo kaikkia ovia Kostamuksen korkeudella."

• Piinaako uusi pakkoruotsi rajakoulun opiskelijoita? (Etelä-Saimaa)
  

"Englantia siellä tarvitaan, ja täällä itärajalla hyvä lisä on luonnollisesti venäjän taito."

• Kokoomus peilasi maahanmuuttajien kokemuksia
  

"Seminaarissa kuultiin useita maahanmuuttajia, jotka kokemuksiensa pohjalta kertoivat ulkomaalaisten arkipäivästä Suomessa. Kuten että jos on venäläinen nimi ja Pietarin yliopistosta valmistunut, on turha toivoa työpaikkaa olivatpa paperit kuinka hyvät tahansa. Kun kotimaaksi kertoi Latvian, työpaikka järjestyikin. Tai kuinka hammaslääkärin paikkaa ei ulkomaalaiselle järjesty, ellei osaa ruotsin kieltä."

• Suomenkielisille ei myydä mökkejä
  

"Siirtolapuutarhayhdistyksen ruotsinkielinen hallitus hyväksyy uudet jäsenet, joiden edellytetään osaavan ruotsia. Mieluummin äidinkielellä. – –. Joka tapauksessa on erittäin omituista, että teillä on siellä kielipakko!
– Joo, jonkun savolaisen mielestä se voi olla vähän vaikea ymmärtää."

• Vapaa Kielivalinta ry: Toimintasuunnitelma 2008
  
• Kiinan pakkoruotsi
  
• Kielten opetuksen uudistamisella on jo kiire
  
• Tahdosta riippumaton ruotsi
  
• Suomen menestys vaatii tosi toimia: pakkoruotsi pois ja matematiikka tilalle
  
• Monikielitaidottomuus uhkaa suomalaisia
  
• Englanti ei riitä Euroopan kielitaidoksi
  
• Tasapainoa kieltenopetukseen
  
• Kunnissa kytee kielikatastrofi
  
• Suomesta tulossa kielipuolimaa
  
• SUKOL: Kieliä? – Kyllä! Kieltenopetus Suomessa 2008–2011
  
• Suomalaisilla ei ole varaa asenteeseen "vain englantia ja vähän toista kotimaista"
  
• Elinkeinoelämä tarvitsee lisää Venäjä-osaajia
  
• Suomi tulee tarvitsemaan ulkomaista työvoimaa
  
• Glöm tvångssvenskan, Sfp! (Eduskunta, PTK 44/2004, HE 47/2004, Keskustelu)
  
• Kieli on perusoikeus
  
• Venäjästä voi tulla Suomen talouskasvun uusi moottori
  
• Kielilain uudistaminen välttämätöntä
  
• Pakkoruotsin lyhyt historia
  
• Poliisiopisto.net
  
• Kielilaki, käännössopimus, sanomalehdet, tiedotusvälineet
  
• RKP-logiikalla 2 biljoonaa Kankkulan kaivoon
  
• Vad är pakkoruotsi på svenska?
  
• Kirjeitä päättäjille
  
• Mielipide poikien koulumenestyksestä
  
• Professorien näkemyksiä pakkoruotsista
  
• Kielikylvystä rinnakkaiskouluun?
  
• Uhkaava kielilaki
  
• Ruotsalaistamislaki jo eduskunnassa
  
• Stop Pakkoruotsi! – Sanottua pakkoruotsista
  
• Suomalainen näkökulma – Mielipiteitä pakkoruotsista
  
• Swedish is Double-Plus-Good!
  
• Pakkoruotsin vastainen rintama levenee (Etelä-Saimaa)
  
• Kielivalta-blogi
  
• Pakkoruotsi blogeissa (kirjoita hakukenttään esim. "pakkoruotsi")
  

Kootut
artikkelit